Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Jaksaisitko tälläistä suhdetta lasten vuoksi?
Epätoivoinen
24.05.2021 |
Aamulla herään kun lapset herättää, yleensä 6-7 välillä. Syödään, puetaan, leikitään, ulkoillaan, syödään, nukutaan, syödään, ulkoillaan ja leikitään.
Mies tulee töistä kotiin ja rojahtaa sohvalle odottamaan ruokaa. Loppu illan teen ruokaa ja kotitöitä, leikin lasten kanssa ja hoidan iltatoimet miehen katsoessa telkkaa tai selatessa puhelinta.
Jos lapset uppoutuu leikkeihin ja koti on suht siisti, käperryn miehen kainaloon selaamaan omaa puhelintani. Kohta taas lapset huutaa ja nousen hätiin miehen jatkaessa röhnötystä.
Usein olen räjähdyksen partaalla, jolloin mies saattaa auttaa pitämällä toista lasta sylissä (television ääressä). Saattaa jopa syöttää nuorimman, jos itse lämmitän ja tuon hänelle maidon valmiiksi. Välillä myös leikkii lasten kanssa, samalla minua syyllistäen kun en itse ehdi.
Mies ei kuitenkaan koskaan vaihda vaippaa, käytä lapsia pesulla, tarjoa iltapalaa, vaihda yövaatteita, laita nukkumaan tms.
Viikonloput mies on kotona. Lasten käydessä nukkumaan mies alkaa ottaa kuppia ja saunomaan. Joka viikonloppu ainakin yhtenä iltana vetää pään täyteen ja usein sammuu saunaan, kesällä ulos terassille. Lapset ei (vielä) kärsi tästä, koska eivät ole tätä näkemässä tai kuulemassa, eikä mies nuku pitkään tai pode krapulaa. Päivät mies touhuaa pihahommissa ja minä hoidan taas lapset.
Jos saadaan lapsivapaata ja kahdenkeskistä laatuaikaa niin mies juo ja saunoo, itse herkuttelen netflixin äärellä ja nukun pitkään.
Läheisyyttä meillä ei juurikaan ole ja seksiä on vuoden sisään ollut kolmesti. Tästäkin mies syyllistää minua. Olen miljoona kertaa koittanu keskustella asiasta, turhaan. Jostain syystä seksi mieheni kanssa ahdistaa. Haluaisin myös muuta läheisyyttä. Haluan tuntea itseni halutuksi ja rakastetuksi, en pelkäksi pilluksi. Sillon kun seksiä oli, se oli yksipuolista ja tylsää, aina saman kavan mukaan. Itse en saa esim. esileikkiä ja seksi loppuu miehen tyydytykseen. Mies usein vihjailee, että pitäisi panna tai minun pitäisi ottaa suihin ja suuttuu kun en lämpeä.
Tunnen oloni hyvin yksinäiseksi. Etenkin nyt korona-aikaan mies on ainoa yli 3-vuotias ihmiskontaktini.
Haaveilen miehestä, jonka kanssa voi halia, pussailla, keskustella ja hassutella. Olenko kamala ihminen, jos jätän miehen ilman tämän kummempaa syytä ja lähden etsimään parempaa? Vai jäänkö suhteeseen lasten takia, otan miehen kanssa yhteisen talolainen ja toivon, että asiat joskus paranee?
Kommentit (35)
No tuossa on jo aika paljon minkä takia olisi moni lähtenyt jo aikoja sitten... Nyt oikeasti ryhdistäydy ja eroa. Kuka piru tuollaista jaksaisi katsella? Ennemmin olisin yksin. Varmasti löytyy parempiakin miehiä. Hoidat jo nyt yksin lähes kaiken, niin ei arkesi ainakaan raskaammaksi muutu. Helpottaa kummasti, kun on yksi passattava vähemmän ja eipä tarvitse vittuuntua tuollaisen mieslapsen takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä mies sanoo, kun keskustelette siitä, ettei hän koskaan vaihda vaippaa, käytä lapsia pesulla, tarjoa iltapalaa, vaihda yövaatteita, laita nukkumaan tms.?
Kenen miehestä puhut? onko kyseessä joku outo mies vai sinun aviomiehesi?
Mulla on narsistinen kylmä muija.
Haluaisin itsekin puolison, jonka kanssa olisi mm. hellyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mitä se mies sanoo, kun yrität puhua näistä asioista? Ehdotat pariterapiaa? En minä katselisi tuommoista päivääkään, olisin jo aikaa sitten laittanut semmoisen metakan pystyyn että mies olisi joko lähtenyt tai alkanut osallistua.
Jos vuodessa on seksiä kolme kertaa, niin kyllä mies lähtee suhteesta ennen ap:ta.
Kaikenlaista roskaa se joku viitsiikin tänne lähetellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinulla kaksi vaihtoehtoa, jää tai lähde. Mies ei tuosta muutu.
En.
Ei naisen ole pakko kaikkea kestää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taisi olla provo, kun ap ei jäänyt kommentoimaan omaa ketjuaan, vaikka on saanut vastauksia.
Hmm, sanotaanko näin että en olisi ikinä päätynyt tuollaiseen tilanteeseen, koska omalla kohdallani suhde olisi päättynyt jo ennen lapsia sen vuoksi, mitä kirjoitit seksistä: "Silloin kun seksiä oli, se oli yksipuyolista ja tylsää, aina saman kaavan mukaan. Itse en saa esim. esileikkiä ja seksi loppuu miehen tyydytykseen." Itselleni toimiva seksi on tärkeää, vielä tärkeämpää kuin toimiva arki, ja minulle toimiva seksi tarkoittaa seksiä, jossa kumpikin osapuoli nauttii ja saa tyydytyksen.
En jäisi kuvaamasi kaltaiseen suhteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensin koittaisin keskustella mutta tuosta tekstistä tuli sellainen kuva miehestä ettei ole kovin innokas puhumaan asioista. Ehkä jos sanoo että ettet jaksa ja jos tilanne ei muutu niin haluat erota ja jos mies ei ala puhumaan niin sitten sinuna lähtisin.
Ja kannattaa keskustella ilman syyttelyitä että sinä et koskaan, sitä teet sitä ja tätä. Aloittaa vaan puhumalla että asiat eivät ole hyvin ja olet esim. huolestunut miehen alkoholin käytöstä. Ongelmahan se on jos sammuu paikkoihin ja aina vapaalla pitää alkaa kaljoittelemaan.
Isäni oli alkoholisti, joi viikonloppuisin ja muistan jo hyvin pienenä lapsena sen ilmapiirin ja sitten myöhemmin näin miten isä joi ja sammuili milloin minnekin. Se pelotti, itketti ja hieman vanhempana tunsin huolta myös äidistä joka ei ollut onnellinen vaikka yritti niin esittää. Itse olisin lapsena halunnut että vanhemmat eroaa vaikka heillä oli hyviäkin hetkiä.
Sanoisin että lähde yhdeksi viikonlopuksi pois kotoa, mutta se isku osuu kipeimmin lapsiin, joten en suosittele. Mies kuitenkin kiikuttaisi lapset omalle äidilleen hoidettavaksi. Itse varmaan alkaisin kohtelemaan miestä kuten pientä lasta eli ruoka valmiiksi, ruokalappu kaulaan, sitten kun on syönyt, kehuu reippaaksi ja pyyhkii naaman ja pesee kädet. Jos kiukuttelee tai kun menee nukkumaan, tutti suuhun tai tuttipullosta maitoa. Jos mies ihmettelee kohtelua tai suuttuu, sanoo vaan tyynesti että jos käyttäydyt kuten lapset, minä kohtelen sinua kuin lasta. Ja teepä se kun on vieraita (mahdollisesti) tai jossain ulkona olette syömässä jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No tuossa on jo aika paljon minkä takia olisi moni lähtenyt jo aikoja sitten... Nyt oikeasti ryhdistäydy ja eroa. Kuka piru tuollaista jaksaisi katsella? Ennemmin olisin yksin. Varmasti löytyy parempiakin miehiä. Hoidat jo nyt yksin lähes kaiken, niin ei arkesi ainakaan raskaammaksi muutu. Helpottaa kummasti, kun on yksi passattava vähemmän ja eipä tarvitse vittuuntua tuollaisen mieslapsen takia.
Miksi pitäisi löytyä "parempi mies" ?
Minäkin neuvoni on, että jäsentele mielessäsi tarkkaan, minkälaisen arjen teille itse toivoisit ka keskustele miehen kanssa. Varaudu kompromissiin, ethän sinäkään voi olla tyranni, mutta jos ei ole mitään muutoksen toivettakaan, tai lupaus on mutta arki jatkuu samanlaisena, järjestä itsellesi uusi arki, ilman miestä.
Lapsesi tarvitsevat nyt äidin ja isän. Mutta ei yhtään sinua olivat isäpuolikandidaattia. Sen aika on koko lailla paljon myöhemmin, valitettavasti. Sinun velvollisuutesi (ja olisi miehesikin velvollisuus) on nyt elää lasten etu edellä.
Vierailija kirjoitti:
Taisi olla provo, kun ap ei jäänyt kommentoimaan omaa ketjuaan, vaikka on saanut vastauksia.
AP ei ole saanut hänelle mieleisiä vastauksia.
Entäpä jos joku ilta vaan lähdet lenkille/ystävälle iltakahville iltatoimien aikaan ja vaan jätät ne lapset miehesi huolehdittavaksi. Kai mies sen verran lapsiaan rakastaa ettei jätä heitteille ruuatta ja likaisessa vaipassa. Moni mies toimii kyllä pakon edessä… Usein näin käy, kun äiti ei vauva aikana jaa vastuuta ollenkaan isälle, ja sitten taaperoiässä mietitään miksei mies tee mitään. Eli, pakottamalla alat ottaa omaa aikaa, mieskin huomaa kuinka rankkaa lastenhoito on ja ehkä peräti alkaa kunnioittamaan sinua enemmän. Ja et tosiaan kerro menostasi etukäteen, ettei mies vaan jätä tulematta juuri sinä päivänä ajoissa kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tuossa on jo aika paljon minkä takia olisi moni lähtenyt jo aikoja sitten... Nyt oikeasti ryhdistäydy ja eroa. Kuka piru tuollaista jaksaisi katsella? Ennemmin olisin yksin. Varmasti löytyy parempiakin miehiä. Hoidat jo nyt yksin lähes kaiken, niin ei arkesi ainakaan raskaammaksi muutu. Helpottaa kummasti, kun on yksi passattava vähemmän ja eipä tarvitse vittuuntua tuollaisen mieslapsen takia.
Miksi pitäisi löytyä "parempi mies" ?
Minäkin neuvoni on, että jäsentele mielessäsi tarkkaan, minkälaisen arjen teille itse toivoisit ka keskustele miehen kanssa. Varaudu kompromissiin, ethän sinäkään voi olla tyranni, mutta jos ei ole mitään muutoksen toivettakaan, tai lupaus on mutta arki jatkuu samanlaisena, järjestä itsellesi uusi arki, ilman miestä.
Lapsesi tarvitsevat nyt äidin ja isän. Mutta ei yhtään sinua olivat isäpuolikandidaattia. Sen aika on koko lailla paljon myöhemmin, valitettavasti. Sinun velvollisuutesi (ja olisi miehesikin velvollisuus) on nyt elää lasten etu edellä.
No vaikka toimivan seksin takia?
Miten olisi keskustelu. Mieluummin jonkun ulkopuolisen terapeutin kanssa myös.
Lasten ollessa noin pieniä ehkä kannattaisi kaikilla keinoin muuttaa käytäntöjä ennenkuin erota.
Mieskin on ilmeisen kyllästynyt. Eli molemmat olette tyytymättömiä. Alkoholin käyttö on huolestuttavaa.
Miten seksi on nyt noin lyhyessä ajassa muuttunut huonoksi? Kun olette kuitenkin yhteen menneet ja kasi pientä lasta niin jotain vetovoimaa toisiinsa olisi luullut silloin olevan.
Puhukaa, puhukaa ja puhukaa. Menkää ja tulkaa toisianne vastaan. Enemmän yhteistä aikaa, joskus ilman lapsia, tutustukaa toisiinne uudelleen niin ihmisinä kuin rakkaudessa. Olette nuoria ja teillä on yhteiset lapset.
Jos ei muutosta kaikesta huolimatta tule niin sitten vasta eropaperit.
Vierailija kirjoitti:
Taisi olla provo, kun ap ei jäänyt kommentoimaan omaa ketjuaan, vaikka on saanut vastauksia.
Jos olisi koko ajan vastailemassa, olisi hän varmasti provo, koska kuka ne hänen väittämänsä kotihommat tekisi sillä aikaa kun hän vastailisi täällä teidän kommentteihinsa.
Alue: Aihe vapaa
Keskustelisin kyllä tosi vakavasti sekä tosta juomisesta että noista arkirutiineista, jotka kuulostavat ihan älyttömiltä. Millainen suhde miehelle syntyy lapsiinsa, jos ei ole mukana arjen hommissa?
Mieluummin yksin kuin tuollaisessa, jollei mikään muutu.