Miten hankitaan kavereita?

Mitä siellä tehdään? Onko tietyt kokoontumisajat? Äitini oli joskus kauan sitten martoissa.



T. Ei ap

noista paikoista, missä vietät aikaasi, voit lähinnä saada ystäviä töistä tai sieltä opiskelujen parista. Näistä ilmeisesti normaalit ihmiset löytävät kavereita. Itse olen uusia kavereita viime vuosina saanut lähinnä netistä, ja nekin miehiä.

Martoissa voi tehdä mitä vaan. :) Me on mm tehty edullisia ruokia eri teemoilla, käyty retkillä, tehty erilaisia nopeita sisutus- ja askartelujuttuja, puhuttu ympäristöasioista ja opeteltu arkipäivän venytysjumppaa. Kaikki on sellaisia juttuja, jotka saa suoraan ottaa käyttöön omassa arjessa. Meillä on lisäksi mukana kahdentoista lapsen äiti, jolla on joka lapsella joku allergia. Yleensä hän joutuu jakelemaan yhtä ja toista ruokaohjetta allergisille, ja niitä ollaan muutenkin yritetty tehdä. On niin paljon helpompaa tehdä ruokaa, kun joku kokenut näyttää. Mulle ainakin on jo selvinnyt, miksi mun leivät on aina kivikovia, juuresruuat ei meinaa onnistua ja näin päin pois.

Helpoin tapa ystävystyä kun on koiran kanssa liikeellä



Ei tietenkään sitä varten saaa koiraa hankkia

Joskus mietin samaa. Ihmisiin on kovin vaikea tutustua! Ja vieläpä löytää se samanhenkinen/-tyylinen ihminen. Usein ihmettelen, ettei tuolla vaunuttelijatkaan toisilleen moikkaile tms.



Missä päin Suomea asut?

noin niinkuin alkajaisiksi. Ystävän ei tarvitse olla 100% miellyttävä ja täysin kaltaisesi, jotta voit viihtyä hänen seurassaan ja saada ystävyyssuhteesta jotain.



Eli oma asenteesi voi vaikeuttaa ystävystymistä.



Toiseksi: kuntosali on aika huono paikka ystävyyssuhteiden solmimiseen. Hanki harrastus, jossa ollaan suoraan tekemisissä muiden kanssa. Näytelmäkerho, kuoro, joukkueurheilu...



Kolmanneksi: ole avoin ja ystävällinen, älä tuputtaudu. Juttelemisen aloittaminen on helppoa, aloita siitä. Tunnista ihminen seuraavalla kerralla ja jatka jutustelua. Vähän ajan päästä voit alkaa etsiä teitä yhdistäviä seikkoja ja siitä pääset eteenpäin.



Onhan se ystävystyminen vaikeampaa kuin päiväkoti-ikäisillä, jotka vain kysyvät: "ooksä mun kaa?"



Mutta muilla voi olla hyvinkin samanlaisia tarpeita kuin sinulla. Vaikka teistä ei tulisikaan sydänystäviä, muutama tavallinenkin ystävä on parempi kuin ei mitään.

Mä olen saanut muutaman hyvän ystävän nyt ihan lasten kautta! Ihan siitä että ollaan asuttu lähekkäin ja lapset on leikkinyt yhdessä. Sitten olen tämän äidinkin kanssa alkanut meilailla.



Toiseen äitiin olen tutustunut poikani kautta. Poikani leikkii usein toisen pojan luona ja siinä tuodessa ja viedessä on tutustuttu.



Teen töitä kotona joten työkavereita ei ole. Vanhat ystävät ovat lähes kaikki "kadonneet". Eikä aika oikein riitäkään mihinkään kun pitää hoitaa työ, perhe ja koti.

En oikeastaan edes näe naapurin äitejä juuri koskaan. Enpä oikein tältä pohjalta pysty mitään viestittelemäänkään heille.



Kuntosali on mulla harrastuksena lähinnä siksi, että oon paljon lapsen kanssa kahdestaan kotosalla, koska mies paljon reissussa. Mulla ei ole mitään lapsenvahtia, joten pääsen liikkumaan vaan, kun voin viedä lapsen salin lapsiparkkiin. Siitä en kyllä haluaisi luopua.



Oon ehkä vähän ujo ja varautunut ihmisten suhteen, joten siksikin mun on vaikea saada kavereita.



ap

kyllä kavereita löytyy mutta liian kaukana. Mies tekee pitkiä päiviä töissä. Harrastan ap:n tavoin tuota kuntosalin lapsiparkkia, pysyypähän ainakin kunnossa :)

En oikeastaan edes näe naapurin äitejä juuri koskaan. Enpä oikein tältä pohjalta pysty mitään viestittelemäänkään heille. Kuntosali on mulla harrastuksena lähinnä siksi, että oon paljon lapsen kanssa kahdestaan kotosalla, koska mies paljon reissussa. Mulla ei ole mitään lapsenvahtia, joten pääsen liikkumaan vaan, kun voin viedä lapsen salin lapsiparkkiin. Siitä en kyllä haluaisi luopua. Oon ehkä vähän ujo ja varautunut ihmisten suhteen, joten siksikin mun on vaikea saada kavereita. ap

... mutta tajuat kai, että et siten ITSE halua ystäviä tarpeeksi?!

Joten pitkälti, ap, se on oma valintasi. Ja mikäpä siinä, ei ystäviä tarvitse kaikilla ollakaan.

työn kautta, miehen kautta, naapurista, lasten vanhemmista, lomareissulta, jopa miehen lomareissulta. Salilta en ole niitä löytänyt, koska treenaan lippis syvällä päässä ja vältän katsekontaktia :)

Ap, sun tilanteessa on vaikka mitä mahdollisuuksia!



1) Menet lapsen kanssa perhejumppaan. Saat liikuntaa, tapaatte muita samanikäisiä lapsia vanhempineen. Lapsenvahtiongelma ja liikuntaongelma ratkaistu.



2) Liityt alueesi asukasyhdistykseen, asukastoimikuntaan tai aluetyöryhmään.Kokouksiin saa ottaa lapsen matkaan. Opit kertaheitolla tuntemaan alueen aktiiviset ihmiset. Sit ehdotat, että järjestätte alueen lapsille vanhempineen pikkujoulut. Ja TADAA, jouluun mennessä olet tavannut lähialueelta kaikki ne äidit, jotka tarvii sen verran seuraa, että innostuu tuollaisista pikkujouluista. Ihan varmasti kannattaa - teen näin ja nyt tunnen lähes kaikki samanikäisten lasten äidit tältä alueelta.



3) Liityt esmes marttoihin. Tukee kotielämää, tapaat kivoja tyyppejä (meidän martat kaikki nuoria) Lapsen voit ottaa matkaan.



Tee nämä nyt näin aluksi. Vaatii enemmän tai vähemmän vaivaa, mutta kuten itse sanoit, ei sua kukaan näemmä tule kotoa hakemaan. Itse olen muuttanut sen verran usein, et asennoidun siihen, että kavereiden saaminen on _työtä_, ei niitä enää taivaasta tipahtele kuten opiskeluaikana. Mutta aina se työ on sen arvoista. Suomi on täynnä mielenkiintoisia ihmisiä. Omista ennakkoluuloista tosin joutuu joustamaan. ;)

Olet myöhässä. Ystävyysuhteet muodostetaan lapsuudessa ja teini-ikäisenä. No ei haittaa ystäviä voi nykyään myös ostaa. Opiskelithan kun muut pelasivat frispiitä pihalla. Opiskelithan?