Vain täys narsisti haukkuu muita narsisteiksi

Olen blokannut heidät elämästäni.

Olen huomannut ihan saman.

En tunne kuin yhden narsistin ja yhden psykopaatin. Ja vuosien mittaan olen tavannut monta ihmistä. Mutta nämä kaksi ovat siis täyshäiriintyneitä ja kutsun heitä heidän oikeilla nimillään eli narsisti ja psykopaatti.

Jos sinulla on tapana kiusata viattomia ihmisiä. Levittää ihmisistä perättömiä asioita, manipuloida ihmisiä eristämään ja kiusaamaan valitsemaasi kohdetta, sinulla on ollut parikymmentä "vakavaa" suhdetta keski-ikään mennessä ja kaikki exäsi on narsisteja tai hulluja, loisit yhteiskuntaa ja maksatat elämisesi aina uusilla valloituksillasi, puhut itsesi pinteestä kuin pinteestä ja muut maksaa teoistasi, olet seksiaddikti, päihdeongelmainen ja rikollinen, osa läheisistäsi on päätynyt suljetulle toimiesi seurauksena ja olet vienyt uhriesi omaisuuden tai yrittänyt sen kavaltamista ja lista vaan jatkuu puuhistasi ( en tarkoita tällä ap:ta) niin kyllä minä veikkaan että olet narsisti.

Jos kohtaat oikean narsistin, tiedät sen. Esim. meillä anoppi ei hyväksynyt imetystä. Haukkui minut, kun olin pari päivää sitten synnyttänyt (hän ei ollut synnytyksessä mukana, mutta tietää silti kaikesta kaiken), miniällä ei saa olla pitkiä hiuksia, hameita ja bikineitä ei saa käyttää kun on täyttänyt 30-vuotta, suuttuu, jos ei olla heillä koko jouluaattoa, jos ei olla heillä kylässä 4 tuntia joka viikko ollaan kuulemma ilkeitä. Sain huudot, kun valitsin 2-vuotiaalle juhlavaatteet itse, olisi pitänyt laittaa hänen ostamat vaatteet. Kun mentiin naimisiin miehen kanssa, hän vaati että haluaa valita itselleen meistä hääkuvan, että me ei saada päättää. En jaksa enempää kirjoittaa, mutta tuossa muutama esimerkki.

Ap on siis itse narsisti, koska haukkuu nyt täällä toisia sellaisiksi.

Aiempi kirjoittaja on siinä oikeassa, että todellisen narsistin kyllä tunnistaa.  On helppo heitellä narsistisyytöksiä noin puolilonkalta, mutta oikea narsisti erottuu kyllä joukosta.   Joka ei ole aitoon narsistiin tutustunut,  voi heitellä näitä syytöksiä milloin mistäkin vihjeestä muka tunnistaen, mutta kun siihen aitoon tapaukseen törmää,  silloin vasta tietää.

Kymmenen vuotta tällaisen kanssa eläneenä pystyn jo jotain sanomaan.  En todellakaan syytä ketään narsistiksi ihan heppoisin perustein.  Monessa ihmisessä on narsistisia piirteitä, mutta ne ei vielä tee ihmisestä täysiveristä narskua.

Naapurustossa asuva narsistimies ei haittaa meitä naapureita.  Päinvastoin hän on oikein mukava.  Hänhän nimenomaan tahtoo miellyttää toisia ihmisiä, antaa kivan kuvan itsestään.  Häneltä saa aina avun, jos jotain tarvitsee.  Hän on innokkaana talkootöissä.  Kivahan se on sellainen naapuri.  Hän antaa aina itsestään paraatipuolen, sekään seikka, että vaimot on vaihtuneet tiuhaan, ei häntä häiritse.  Koska nehän oli aina sellaisia tyytymättömiä ja ikäviä ihmisiä ja kauhean rahanahneita, sen takia hän itse onkin aina pee aa.  

Ensimmäinen vaimo vain oli ystäväni ja sitä kautta valkeni kauhistuttava totuus miehestä, joka on omasta mielestään itse täydellisyys.  Ottaa minkä tahansa roolin milloin tahansa, kun tarve tulee.  Ryhtyy vaikka uskovaiseksi, jos vain sillä saa itselleen statusta ja uuden naisen.  Uskon voi aina sitten heittää menemään, kun ansa on lauennut.

Oma kokemukseni tuli hyytävän lähelle.  

Ja huomatkaa, narsistilla on hyvä huumorintaju tasan niin kauan, kun se ei millään lailla kosketa häntä itseään.  Parasta huumoria hänelle on se, että joku toinen ihminen tulee naurunalaiseksi.  Itsestään hän ei kestä rahtuakaan leikinlaskua, se muuttuu hänelle heti todeksi, jonka hän tavalla tai toisella kostaa.  Yleensä hän iskee välittömästi, mutta se ei riitä hänelle, vaan vaatii vielä pitkän hyvitysajan.  

Ja niin kuin Lauerma sen hyvin painokkaasti sanoi: kaikilla ihmisillä ei ole omaatuntoa.

No, hauskasti ap tulee väittäneeksi siis itseään tuossa nyt narsistiksi...

Mutta vakavasti ottaen, pidän ylipäätään kaikenlaisten kyökkidiagnoosien jakamista huttupäiden hommana. Oikeasti narsismidiagnoosi on pitkien asiantuntijatason tutkimusten asia, ei psykiatritkaan niitä helpolla jaa. Maallikkomamman on siis syytä pitää mutut omana tietonaan.

Ihmiset voivat olla itsekkäitä ja ilkeitä ja juonikkaita niin monesta eri syystä. Jos sellaiseen ihmiseen törmää, ensin kannattaa kysyä reilusti itseltään, onko tulkinta edes alkaa päälle oikea vai väärinymmärryksen tai subjektiivisen näkökulman tuottama harha.

Ja JOS tulkinta vaikuttaa oikealta eli toinen on todistettavasti toiminut härskisti, syytä sille on sivusta käsin turha alkaa arvuutella. Sen kun otat vaan etäisyyttä, reippaasti ja heti. Siinä se.

Minä en hauku ketään narsistiksi, mutta kävin eka kertaa maaliskuussa salilla viiteen vuoteen. Ja täytyy kyllä sanoa että aikamoista poppoota siellä on, sieltä löytää marsisteja, omaan kroppansa ehdoilla eläviä zombie-kansalaisia!

Vierailija kirjoitti:

No, hauskasti ap tulee väittäneeksi siis itseään tuossa nyt narsistiksi...

Mutta vakavasti ottaen, pidän ylipäätään kaikenlaisten kyökkidiagnoosien jakamista huttupäiden hommana. Oikeasti narsismidiagnoosi on pitkien asiantuntijatason tutkimusten asia, ei psykiatritkaan niitä helpolla jaa. Maallikkomamman on siis syytä pitää mutut omana tietonaan.

Ihmiset voivat olla itsekkäitä ja ilkeitä ja juonikkaita niin monesta eri syystä. Jos sellaiseen ihmiseen törmää, ensin kannattaa kysyä reilusti itseltään, onko tulkinta edes alkaa päälle oikea vai väärinymmärryksen tai subjektiivisen näkökulman tuottama harha.

Ja JOS tulkinta vaikuttaa oikealta eli toinen on todistettavasti toiminut härskisti, syytä sille on sivusta käsin turha alkaa arvuutella. Sen kun otat vaan etäisyyttä, reippaasti ja heti. Siinä se.

Ei narsistiksi kannatakaan nimetä ketään ÄÄNEEN. Sossukin sanoi eksääni vain harvinaisen vaikeaksi ihmiseksi erotaiston tiimellyksessä. Ei ollut kuulemma vastaavaan törmännyt koskaan. Ihan etunimellä puhun eksästä tuttavienkin kesken. Vain lähimmät tietävät kyökkidiagnoosini. Oikeaa diagnoosiahan tuo ei tule ikinä saamaan, kun ei suostunut tulemaan perheterapiaankaan. Muusta terapiasta puhumattakaan.

Tuosta ap:n kuvailemasta ilmiöstä on tehty naseva sketsi (vaikkei persoonallisuushäiriöt tai sen tyyppinen käyttäytyminen naurun aihe olekaan muuten):

Aika harvalla narsistilla on mitään diagnoosia, muut ihmisethän ne ovat sairaita, ei hän itse koskaan.

Olen kasvanut narsistisrn äidin syntipukkilapsena ja aikuisena on tätä asetelmaa joutunut tarkastelemaan ja omien rajojen pitämistä harjoittelemaan.

Sanon äidistäni, että narsistinen tai narsistisesti käyttäytyvä, mitään diagnoosiahan ei ole, eikä tule.

Ihan hyvin häntä voi kuvailla myös rajattomaksi tai ihan vaikka k- pääksi.

Vasta nelikymppisenä tajusin, että oma vointi kertoo tilanteen, toisen muuttumista on turha toivoa, tai panna mitään likoon jotain diagnoosia tai selvyyttä odottaessa.

Ihan ajan ja energian tuhlausta, jos jonkun ihmisen läheisyydessä oma vointi menee huonoksi, etäisyyttä pitää ottaa ja omista rajoista ja omasta hyvinvoinnista huolehdittava.

Lapsena en tiennyt miksi olen mieli matalana, tunnen selittämätöntä syyllisyyttä ja kotona oli todella ahdistavaa. Luulin, että vika oli minussa, että olin huono ja viallinen. Lapsella ei ole mahdollisuutta vaikuttaa omaan tilanteeseensa ja siksi narsistinen ja rajaton vanhempi onkin niin vahingollinen.

Aikuisena täytyy kuitenkin ottaa vastuu omasta elämästä ja omasta hyvinvoinnista. Omaa perhettä pitää suojella ja oma elämä pitää saada elää.

Joudun korjaamaan lapsuuteni jälkiä vieläkin, ja se on minun itseni tehtävä. Olen hankkinut terapiaa ja opetellut pitämään itsestäni ja vetämään rajat.