Uusi suhde - lasten esittely?

Erosin lasteni toisesta vanhemmasta viime kesäkuussa, ja lapset jäivät asumaan minun kanssani, mutta tapaavat toista vanhempaansa säännöllisesti. Syksyn ja talven mittaan oli kaikenlaisia hoitoja, mutta näistä lapset eivät tietenkään tienneet mitään. Tammikuussa tutustuin netissä mieheen, joka vaikutti varsinaiselta helmeltä. Aika pian lapset näkivät hänet vahingossa, vaikka olin alunperin suunnitellut, että suhteen pitää olla tosi vakava ja kestänyt kauan ennen tuota tapaamista (mies tuli kylään myöhään illalla, lasten piti olla unessa siihen aikaan, mutta tietenkään eivät suostuneet nukahtamaan tuona iltana, vaikkeivat siis tienneet vieraasta mitään). Mutta en mä tiedä, haittasko se mitään, vaikkei kaikki mennytkään käsikirjoituksen mukaan, koska edelleen tuo heppuli näyttää pyörivän nurkissa ja näyttäis vähän siltä, ettei ihan hetkeen ole mihinkään lähdössäkään. Lapset tykkäävät hänestä kovasti ja hän lapsista, mutta varsinkin koululainen miettii aina välillä, että on se vähän outoa, kun uusi ihminen astuu kuvioihin mukaan. Ja onhan se, on se minustakin, saati sitten miehestä, jolla ei itsellään ole lapsia ja mun mukana sai niitä kerralla kolme. Mutta en mä tiedä, mikään ei mennyt suunnitelmien mukaan, ja silti tuntuu, että kaikki meni paremmin kuin hyvin. Katotaan nyt, miten pitkään asutaan kahta kämppää, on tää toisaalta ihan kätevääkin, että meillä on mun perheasunto luonnonläheisessä lähiössä, jossa voidaan elää lasten kanssa ja sitten kun lapset on ex:llä, niin voidaan elellä kahdestaan tän uuden murun keskustayksiössä.

siten, että mies - joka asui parinsadan kilometrin päässä - lähti käymään minun ja lasten kanssa hoplopissa ja sen jälkeen syömässä. tämän jälkeen hän poistui hotelliin yöksi ja tuli seuraavana päivänä käymään kylässä ennen kuin lähti ajelemaan takaisin kotiin. näin saimme lasten kanssa keskustella miehestä ja hänen aikaansaamistaan tunteista illan aikana kuitenkin siten, että lapset saivat vielä seuraavana päivänä hetken tutustella lisää. mies käytti seuraavan päivän tapaamisen pelkästään lasten kanssa piirtämiseen - minut unohdettiin tyystin. =D yksi lapsistani vastusteli pitempään, kaksi osasi melko kypsästi pohtia tilannetta kanssani ja yksi ihastui mieheen samantien. tuosta on nyt aikaa puolitoista vuotta ja lapset tulevat hyvin toimeen kumppanini kanssa.



minä tapasin mieheni lapset - jo aikuinen poika ja teini-ikäinen tyttö - siten, että kävimme yhdessä syömässä. nämä lapset ovat huomattavan paljon mustasukkaisempia isästään, kuin minun lapseni minusta ja ongelmia on ollut vähän enemmän. he ahdistuvat heti, jos kumppanini esimerkiksi maksaa ravintolassa myös minun lasteni ruuat (heillä ei tosin ole mitään sitä vastaan, että minä maksan heidän ruokansa). näiden lasten tai nuorten kanssa tuntuu myös vähän vaikeammalta keskustella asiasta, he sulkeutuvat nopeasti jos isänsä ottaa heidän tuntemuksiaan puheeksi. mieheni lapset tosin taisivat pitkään kuvitella isänsä ja äitinsä palaavan yhteen, koska he vuodenkin eron jälkeen kutsuivat isäänsä viettämään heille - siis äidin luokse - joulua, syntymäpäiviä, nimipäiviä tai vain kyläilemään.

esittelin lapsen miesystävälleni.

koska oli poikieni valmentajana jo ennen avioeroamme. Ja hän ei todellakaan ollut eron syy, erosimme ihan muista syistä johtuen. Muutama kuukausi eron jälkeen aloimme vain pikku hiljaa jutella tämän valmentajan kanssa erilaisista asioista yhä enemmän ja enemmän. Suhteeksi tuo ystävyys syveni noin vuosi eron jälkeen, ja tästä odotimme vielä jonkin aikaa ennen kuin asiasta varsinaisesti kerrottiin pojille. Pojat ottivat asian todella mukavasti, tykkäsivät miehestä jo entuudestaan, ja hänellä oli jo olemassa kaikinpuolin toimiva ja hyvä suhde poikiin. Tietysti se on syventynyt ja muuttunut tässä vuosien mittaan, onhan hän nykyisin myös poikien silmäterän, pienen siskopuolivauvan, isä ja minun aviomieheni :-)

4 kk eron jälkeen. Asuimme tuolloin yhdessä eli tavallaan oli pakko tehdä niin tapaamisten takia.



En tiedä, miten ja kuinka mieheni valmisteli lapsiaa mutta hänen exänsä sai raivarin kun kuuli vaikka hän tiesi olemassa olostani.



Hän kielsi minua olemasta tapaamisissa paikalla.



Lasten kanssa ei suurempia ongelmia. Alussa toki ujoutta ja varovaisuutta mutta kyllä se siitä. Itsekin olin vähän varpaillani tilanteissa.

että vasta vuoden päästä erosta olisi hyvä esitellä uusi kumppani (siis jos on lähtenyt uusintakierrokselle nopeasti eron jälkeen). Eli lapsi tarvitsee vuoden aikaa surra rauhassa vanhempiensa eroa.



Muihin asioihin: esittelyn kanssa ei kannata pitää kiirettä, vasta sitten kun suhde on jonkinlaisella vakaalla pohjalla. Lapsi kannattaa ehdottomasti valmistella (ei kuitenkaan liikaa) ja parasta olisi, jos se toinen vanhempi tietäisi asiasta ennen lasta. Lapsi ei saa olla viestintuojana vanhempiensa elämäntilanteissa. Näin myös se toinen vanhempi voi puhua lapsen kanssa ex-puolisonsa uudesta kumppanista ja osoittaa lapselle näin, että asia on ok. Tämä siloittaa lapsen ja vanhemman uuden kumppanin tapaamista ja suhdetta - lapsi kokee, että hän ei petä kumpaakaan vanhempaa ja saa vaikka tykätä siitä uudesta.



Monet suosivat sitä, että ensimmäinen tapaaminen olisi neutraalilla maaperällä, ts. mentäisiin yhdessä syömään, leikkipuistoon jne. Tämä onkin lapselle helpointa, ei tarvitse kohdata uutta ihmista omalla reviirillä.



Eikä kannata tutustua "liikaa" kerralla vaan rauhassa pikkuhiljaa.

Itse esittelisin ensin sen aikuisen ja vasta sitten lapset toisilleen. Kaikki kerralla voi olla liian sekavaa ja "liikaa" lapselle.



Ja kannattaa varautua siihen, että lapsi kapinoi asiaa. Liikaa ei voi tolkuttaa ja kertoa, että se lapsi on edelleen se vanhemman tärkein ihminen, vaikka uusi kumppani kuvioihin astuukin.

että aiheestahan on olemassa kirjoja. Kannattaa mennä kirjastoon ja lukea aiheesta.

Esimerkiksi kun aikuiset ovat tavanneet lasten harrastusten yteydessä. Turhapa tuolloin on mitään vuoden karenssia alkaa pitämään. Tilanteita, perheitä ja avioeroja on niin monenlaisia, että yleispäteviä ohjeita ei ole olemassakaan. Ohjeet on yleensä ajateltu tilanteisiin, joissa toisen vanhemman uskottomuus on ollut avioeron syy ja esiteltävä osapuoli on tämän uskottoman uusi kumppani. Tällainenhan tilanne ei siis suinkaan läheskään aina ole.



Yhden ohjeen kuitenkin annan: meidän perheessä tilannetta helpotti se, että mukana oli kaikille osapuolille tuttu, neuraali henkilö eli lasten isoäiti. Isoäiti tavallaan esitteli uuden ihmisen lapsille.

Erostani oli yli 1,5 vuotta aikaa, kun aloin seurustella uuden miehen kanssa. Molemmilla 2 lasta, yhteensä siis 4.



4kk seurusteltuamme sovimme menevämme lasten kanssa yhdessä puistoon leikkimään. Ei lapsille sanottu, että me nyt seurustelemme, vaan että puistoon tulee myös äidin/isin ystävä, jolla on lapsia. Lapset tulivat hienosti juttuun keskenään ja me aikuiset olimme kuin ketkä tahansa ystävät - juttelimme niitä näitä ja leikimme lasten kanssa. Emme siis olleet toistemme kimpussa ;).



Näin jatkui jonkun aikaa, tapasimme ulkona, jomman kumman kotona emmekä edelleenkään puhuneet mitään seurustelusta. Lapset olivat mielissään kun oli kavereita! Aikaa taisi kulua kuukausia ennen kuin aloimme esim. halata lasten nähden ja siinä vaiheessa aikuiset ja lapset olivat keskenään jo niin tuttuja, ettei mitään ongelmia koskaan tullut.



Emme siis missään vaiheessa koskaan varsinaisesti julistaneet, että me nyt seurustelemme.

nuo "ohjeet" eivät todellakaan ole vain niihin tapauksiin, joissa on kyse pettämisestä ja siitä, että juuri tämä kumppani esiteltäisiin lapsille. Kyse on siitä, että oli eron syy mikä tahansa niin lapsille tulisi antaa aikaa surra (se lapsi kun suree vaikka ei sitä näyttäisikään) eikä heti tulisi esitellä uusia kumppaneita. Monet lastenpsykiatrit ja -psykologit puhuvat juuri vuodesta aikana, joka tulisi rauhoittaa eron jälkeen oli eron tilanne mikä tahansa.

Tekee muuten sille eronneelle aikuisellekin hyvää olla itsekseen ennen uusien suhteiden solmimista :)



Eroja on monenlaisia, mutta yhteistä niille lienee se, että suurimmassa osassa tapauksissa ero on kova paikka lapsille.

aika omituinen ajatus eikä lainkaan paras vaihtoehto lasten kannalta.