Lue keskustelun säännöt.
Haluaisin niin kovasti opiskelemaan lääketieteelliseen, mutta pelko estää yrittämästä
13.05.2021 |
Ajatuksissa pyörii kyllä, että ilmoittautuisin ensi vuonna valmennuskurssille ja voisin nyt jo alkaa kertaamaan itsekseni, mutta joku ihme pelko estää. Se on kai se pelko että mitä jos en ikinä pääsekään, mitä jos pääsen mutten ikinä valmistukaan, mitä muut ihmiset ajattelee kun olen jo yhden tutkinnon opiskellut jne.
Toisaalta minulla ei ole mitään menetettävääkään, ensimmäinen tutkintoni työlllistää järkyttävän huonosti ja olen työmarkkinoilla samassa asemassa pelkän peruskoulun käyneiden kanssa. Ja jos nyt ei ihan lääkikseen pääse niin aina voi pyrkiä vaikka farmasialle tai fysioterapeutiksi.
Kommentit (14)
jos noin pelko estää jo hakemasta, niin kylmiä hermoja ja tarkkaavaisuuteen keskittymistä vaativa ala ei ole sinua varten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on noin kova pelko niin mitähän se tarkoittaa.
Yleensä sitä että ala ei sovi sinulle.
Vierailija kirjoitti:
jos noin pelko estää jo hakemasta, niin kylmiä hermoja ja tarkkaavaisuuteen keskittymistä vaativa ala ei ole sinua varten.
Riippuu vähän onko tavallinen yleislääkäri terveyskeskuksessa joka lähinnä määrää Buranaa ja saikkua, vai joku sydänkirurgi. Lääkiksestä valmistuvalla on niin paljon erilaisia vaihtoehtoja että eiköhän sieltä löydy jokaiselle kiinnostuneelle sopiva. Kaikki ei edes välttämättä työllisty potilastyöhön!
Rohkeasti vaan! Ala opiskelemaan asioita jo nyt. Ei sulla ole menetettävää. Älä puhu suunnitelmastasi vielä joka tutulle, jos se aiheuttaa paineita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valmennuskurssi on ihan hyvä eka askel, sen pitemmälle ei vielä tarvitsekaan suunnitella. Siellä se selviää, jaksaako opiskella luonnontieteitä ja riittääkö rahkeet.
Se voi kaduttaa jos ei ole edes yrittänyt, mutta ei kukaan yleensä sitä kadu että on yrittänyt saavuttaa unelmansa. Ei tarvi sit kiikkutuolissa pähkäillä että "Mitä jos olisin kuitenkin yrittänyt sitä ja tätä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saahan sinne pyrkiä,jos et pääse niin mitä sitten! Seuraavana vuonna uudelleen! Sillä aikaa opiskele avoimessa yliopistossa: https://www.helsinki.fi/fi/hakeminen-ja-opetus/avoin-yliopisto/avoimet-… Näet että kiinnostaako oikeasti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinne ei pääse kuin apinan raivolla tai suunnattomalla sitkeydellä. Valitse sinulle sopivampi. Jos sinua täytyy kovasti tsempata, hae muu ala. Lääkäriä ei kukaan tsemppaa, hän on se, joka raahataan paikalle tsemppaamaan. Pääsin ekalla yrityksellä Turun yliopistoon vuonna nakki, mutta silloin oli kiintiö uusille ylioppilaille ja pääsin siinä. Tarkoitti, että en mennyt illalla lakkiaisjuhliin, vaan pänttäsin.
Päätä homma itse. Ja sitten teet mitä tehtävä on.
Jos haluat sisään, täytyy sitten alkaa haluamaan. Moni menettää muita mahdollisuuksia jankuttaessaan puolivillaisesti sitä lääkistä. Olen sitä mieltä, että on menetettävää. Jos et koeta tosissasi, jätä väliin. Ei sinne vahingossa pääse.
Maailman komein ammatti. Kohta jään eläkkeelle siitä.
Jos päätät, Tsemppiä.
Yksi tutkinto pohjalla ei haittaa yhtään mitään. Edesmennyt mieheni oli biologi ennen lääkistä. Ihmiset siellä ovat fiksuja ja tsemppaavaisia. Nou hätä.
Kun sisään pääsee, valmistuu kyllä. Siellä tuetaan toisiaan. Tämä on turha pelko. Ylivoimaisesti pahinta on päästä sisään. Jos ei Suomi aukea, Latvia, Viro tms voi aueta. Maksaa kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse aluksi arastelin pyrkiä, koska ajattelin, että olen liian tyhmä lääkäriksi. No niin olinkin, mutta ei se tahtia ole haitannut.
Eli sen pelon yli täytyy mennä. Sitä ei saa raahata mukana.
Kiitos tsempeistä! Ehkä uskallan ilmoittautua ensi vuonna alkavalle valmennuskurssille ja lähteä siitä eteenpäin.
Vastasit jo itse. Hae menemäänkään. Mitäänhän siinä ei menetä... Parhaimmillaan voit saavutta unelmasi!