Ei haittaa epäjärjestys, kunhan on puhdasta!
Siis tiedättehän, kun aina sanotaan että kodin epäjärjestys ja pieni kaaoskaan ei haittaa, ”kunhan on puhdasta!”. Että siihen menee raja. Kunnon ihmisen kotona vaan kuuluu olla puhdasta.
Vaan miksi? Mitä haittaa tai väliä sillä oikeasti on, jos lasagnen teon jälkeen jää ne tomaattisoossiroiskeet hellalle päiväksi? Tai kaapin ovissa on lasten lähmäämiä jälkiä? Miksi se ei ole ok, mutta muu epäjärjestys on ok? Miksi ei saisi olla vähän likaistakin?
Miksi se puhtaus on joku kunnon ihmisen mittari?
Kommentit (12)
Itsellä ainakin inhottaa sotku. Tykkään siivota keittiön pian ruokailun jälkeen. Tiskikone on kyllä ehdoton. Sinne vain likaiset asiat ja nopeasti pyyhitään pinnoilta tahrat pois ennen kuin kuivuvat.
Minua ei haittaa epäjärjestys tai vaikka suuri tavaran määrä, mutta likaisuus inhottaa. Ei ole kivaa sotkea käsiään kun koskee johonkin, tai inhottaa jos lattiat on niin likaiset että sukat on ihan lähmässä kun pitäisi laittaa lähtiessä omat kengät jalkaan, tai että vaatteet sotkeentuu kun istun kaverin luona sohvalla. Esim. eläintalouksissa on usein likaa, pas-kaaa ja moskaa joka paikassa kun annetaan rapaisen koiran juosta ympäri taloa ja olla sohvalla, tai lapsiperheissä käsiä ei pestä vaan niillä lähmäisillä käsillä tahmastetaan joka paikka. Kokatessakaan käsiä ei pestä vaan niiillä öljyisillä tms. käsillä lähmitään koko keittiö. En halua vierailla sellaisissa kodeissa.
Moni ei pese käsiään ollenkaan, edes vessassa käydessä. Tai sitten vain pikaisesti virautetaan sormenpäitä hanan alla ja pyyhkäistään pyyhkeeseen.
Jep. Ei pieni likaisuus haittaa minua, joku tahra siellä toinen täällä, tai jos ei ole ihan hetkeen imuroitu, kun ei aina huvita, vähän leivänmuruja pöydällä ja kahvitahra, lautanen lojumassa jossain. En ole hirveän tarkka siivoamisesta, mutta kyllä törkyisyydessäkin raja on enkä pitkään jaksa vaikka likaista hellaa katsella...
Ruokatahrat kannattaisi kyllä siivota hetimiten, koska ne voi pinttyä niin ettei lähde enää millään. Tämä olisi hyvä muistaa vuokra-asunnossa ollessa.
Muutin itse joskus sellaiseen asuntoon jossa keittiön kaapit oli täynnä sellaista pinttynyttä törkyä. Ilmeisesti esim. kattilat ja pannut oli laitettu pesemättä kaappeihin kun niissä oli sen muotoisia likatahroja. Oli jotenkin todella ällöttävää elää jonkun toisen jättämissä sotkuissa, kun ei niitä tosiaan saanut puhdistettua. 😑
Oli siellä toki muutakin elämisen jälkeä. Koiran puremia kaappeja, kaljapullojen korkkeja löytyi iso kasa jääkaapin alta, muovimatossa reikiä.
Mä en tykkää epäjärjestyksestä enkä liasta. Tulee ahdistunut ja ällööntynyt olo. Mutta jos oon vaikka ulkona metsässä, niin ei yhtään haitta että on sitä luontoa vaatteissa ja tulee kenkien mukana sisälle.
Mulla oli kaveri, joka oli ihan neuroottinen esimerkiksi kengistä. Ne piti ottaa jo rapun puolella pois jalasta. Samalla kaverilla oli joka nurkka ja pöytätila täynnä roinaa, keittiö täynnä ruokaroiskeita ja murusia jne. En ymmärrä logiikkaa.
Mua haittaa epäjärjestys ja likaisuus.
Miestä haittaa epäjärjestys, minua lika.
Ei ole kunnon ihmisen mittari. Toiset ottaa rennommin, toiset osaa rentoutua vasta kun kaikki tiptop. Erilaisia siisteyskäsityksiä.
Itseä ahdistaa supersiistikoti, tykkään enemmän hallitusta kaaoksesta, on mulle kodikkuuden merkki.
Jokainen tyylillään, aika yhdentekevää sinänsä.(Paitsi jos kumppani on spektrin toiselta laidalta :) )
No eihän siellä millään mittarilla ole puhdastakaan jos on epäjärjestystä. Kuka mukamas pystyy pitämään paikat hygieenisinä kaiken maailman tavarapinojen keskellä? Ei siellä ole siivottu ei paikkoja, ei tavaroita.
Lika on likaa, epäjärjestys on epäjärjestystä
Ei kai sillä väliä olekaan jos tykkää elää lian keskellä.