Kokemukseni hoitoalan työilmapiireistä on seläntakanapuhuminen, kyttäys ja tuhahtelu epäonnistumisille
Pitäisin muuten työstä mutta joka työpaikassa kokenut samaa. Onko tämä tyypillistä hoitoalaa vai koetaanko muillakin aloilla tälläistä?
Kommentit (9)
Olen kokenut myös kivoja hoitoalan paikkoja.
Jokaisen tehtävä on työpaikalla pitää yllä hyvää ilmapiiriä omalta osaltaan.
Kaikilla naisvaltaisilla työpaikoilla, joissa on melko matalasti koulutettuja ihmisiä vailla etenemismahdollisuuksia, on tuollaista.
Kun työ ei anna riittävästi, pitää kiksit repiä toisten kiusaamisesta.
Kyllä. Oma kokemukseni hoitoalalta on huono. Minusta tehtiin syntipukki joka asiaan. Vaikka olin ollut vapaalla , niin silläaikaa sattuneet virheet ja erehdykset olivat minun syytä. Todellakin ikävää kohtelua kaikinpuolin. Johtui varmaan siitä että minä olin lähihoitaja ja muut sairaanhoitajia. Olin huonompaa kastia.
Olin niin kauheassa harjoittelupaikassa vanhainkodissa, että jätin lopulta lähihoitajan opinnot kesken. Työntekijät olivat todella inhottavia, v-mäistä ja katkeroitunutta porukkaa. Irvokasta, että he olivat siellä "pitämässä huolta" vanhuksista.
On tuota vähän joka paikassa. Itse olen kaupan kassasta edennyt toimistohommiin. Kaupalta muistan, että ne oli juuri ne naiset, jotka juoruilivat toisista myyjistä. Nyt inssitoimistossa (kun valtaosa on miehiä), kieroilua on vähemmän, uskalletaan tulla sanomaan suoraan jos on tullut mokattua ja annetaan mahdollisuus korjata tilanne. Hoitaja, jos tilanne harmittaa, ole sinä se, joka muuttaa kulttuurin. Älä itse puhu kenenkään selän takana ja jos kuulet jonkun muun puhuvan, kehota kertomaan kohteelle. Tai kerro itse ja auta korjaamaan tilanne. Toimistolla kukaan ei kitise esimiehelle asioista vaan sopii ne kahdenkesken työkaverin kanssa. Esimiehen sotkeminen asiaan vaan pahentaa tilannetta vaikka kaikki tarkoittaisi hyvää.
En ole hoitoalalta, mutta kokenut saman ennen jatkokoulutuksia naisvaltaisella, matalapalkkaiselta työpaikalta myyjän työssä.
Nykyisessä työssäni oli vastaavanlaista hivenen aikaa, mutta esimiesten ja toimitusjohtajan vaihtuessa työkulttuurimme on vapautunut huomattavasti.
Hyvä työilmapiiri vaatii yleisesti avointa keskustelua niin virheistä kuin siitäkin, että me olemme ihmisenä jatkuvasti kesken. Myös mainitsemani johtamiskulttuuri vaikuttaa, eli virheistä ei syyllistetä tekijää vaan siitä opitaan ilman ketään osoittamasta ja tieto jaetaan kaikille. Yleensä on joku toi nekin, kuka ei tiedä.
Meistä kukaan ei kovinkaan täydellinenja mitä se haittaa 😉
Huonojen työolojen vallitessa huonosti voivat ihmiset purkavat pahoinvointiaan ympäristöönsä. Hoitoalan työkuormitus pitäisi saada paremmin kohdilleen. Kukaan meistä ei ole väsyneenä parhaimmillaan. Eikä parempi palkkauskaan olisi pahitteeksi. Näin työhön saataisiin hakeutumaan siihen todella motivoituneita ja sopivia ihmisiä, eikä pelkästään pakkokoulutettuja.
Kaikilla työpaikoilla