Mies painostaa aborttiin

varmasti jaksat vaikka yksinkin. Jos et jaksa niin sitten pistät esikoisen virikehoitoon. Uskaltaisin väittää, että miehes kyllä tottuu alkujärkytyksen jälkeen asiaan...

miehen tottumattomuuden vuoksi. En saanut minkäänlaista myötätuntoa ja jäin todella yksin raskauteni kanssa. Miehelle ensimmäinen raskaus oli niin uusi ja pelottava asia, että oli helpompi juosta kavereineen baariin, kuin katsella vaimoa, joka muistuttaa tulevasta "vapauden menetyksestä".



Toista traumaattista raskautta en enää kestäisi. Toivoisin mieheltä täyttä panostusta ja mukanaoloa. Sitä tuskin tulee, kun raskaus on miehelle niin ei-toivottu.



Niin, ja oikeassahan se mies on esim. taloudellisesta tilanteestamme.



ap

Olisi todella väärin tehdä nyt abortti, tappaa jo alkunsa saanut pikkuinen ja myöhemmin tehdä sitten uusi kun sattuu huvittamaan enemmän. Varmaan itsekin tämän ymmärrät!?!

Jos siis toisen lapsen tahdot(te) niin nyt ette aborttia kyllä tee!

Ensimmäinen raskaus ja vauva-aika ovat aina vaikeimmat, toisen kanssa asiat on jo tuttuja, eikä tunnekuohut ole lainkaan sellaisia kuin ekan kanssa oli.

Jutelkaa rauhassa asiasta, uskon kyllä että totutte ajatukseen molemmat jos vaan halua vähänkään on!

miehen tottumattomuuden vuoksi. En saanut minkäänlaista myötätuntoa ja jäin todella yksin raskauteni kanssa. Miehelle ensimmäinen raskaus oli niin uusi ja pelottava asia, että oli helpompi juosta kavereineen baariin, kuin katsella vaimoa, joka muistuttaa tulevasta "vapauden menetyksestä". Toista traumaattista raskautta en enää kestäisi. Toivoisin mieheltä täyttä panostusta ja mukanaoloa. Sitä tuskin tulee, kun raskaus on miehelle niin ei-toivottu. Niin, ja oikeassahan se mies on esim. taloudellisesta tilanteestamme. ap

mutta mieheni on valmis rikkomaan esikoisensakin perheen, jos synnytän tämän lapsen.



Ei kuulosta minun mieheltäni ollenkaan. Hän on ollut niin upea mies minulle ja isä tyttärellemme.



ap

Tein viikko sitten yllättäen positiivisen raskaustestin. Meillä on entuudestaan yksi puolitoistavuotias poika, jota molemmat rakastamme ja hoidamme koko sydämellämme. Mies ei halua toista lasta ja väläytti jopa eron mahdollisuutta, jos en tee aborttia. Lisää lapsia hän haluaa vielä joskus, mutta juuri nyt ei kuulema talous ja jaksaminen kestä. En ymmärrä miestäni. Yhtäkkiä tuntuu, että se ihana mies ja täydellinen isä onkin joku vieras hirviö.

Ja nyt lapsi onkin tytär?

molemmat lapset (ts. siis jo vatsassa kasvava ja esikoisenne)?

Itselleni valinta olisi selvä. Omaa jo vatsassani kasvavaa lastani en missään nimessä vahingoittaisi. En voisi elää sellaisen miehen kanssa joka minut on aborttiin pakottanut.

mutta mieheni on valmis rikkomaan esikoisensakin perheen, jos synnytän tämän lapsen. Ei kuulosta minun mieheltäni ollenkaan. Hän on ollut niin upea mies minulle ja isä tyttärellemme. ap

jos kerran piti juosta baareissa ja kavereitten kans eka raskauskin...

Meillä tilanne oli siinä mielessä ihan erilainen kuin teillä, että abortti tehtiin terveydellisistä syistä ja lopputulos ilman aborttia olisi voinut olla katastrofi, josta olisin myös syyllistänyt itseni lopun elämää (en halua tässä tarkemmin kertoa taustoista). Mies ajatteli asiaa järjellä ja tosiasioihin vedoten. Itse pelkäsin, että jos en tee päätöstä abortista, olen hetken kuluttua vielä pahemmassa tilanteessa (iso riski ihan oikeasti) ja koska mies oli ehdoton mielipiteessään, päädyin aborttiin.



Tiedän järjen tasolla, että mies varmasti oli ihan oikeassa, enkä voi häntä syyttää. Aika abortin jälkeen on ollut kuitenkin yhtä tuskaa ja tällä hetkellä tuntuu, etten ikänä tule toipumaan lopullisesti. Tunnen sekä valtavaa katumusta, syyllisyyttä että häpeää.



Syy aborttiin oli painava, enkä ikänä olisi tehnyt sitä taloudellisestä syistä. Vauvan ottaisin mielelläni vaikka heti.



Kivittäkää vain ja sanokaan ,että abortti on murha. MInäkin olisin täysin valmis valmis luopumaan elämästäni vaikka heti, mutta en voi tehdä sitä jo olemassa olevien lasteni vuoksi.



Harkitse tarkaan, koska päätöksen kanssa joudun elämään loppuikäsi.