Lue keskustelun säännöt.
Lähihoitajaksi opiskelleet!! Onko ennen opiskeluja pakollinen huumeseula?
Huolestunut
24.04.2021 |
Hei! En tarvitse nyt moraalisaarnaa ja toivon, että keskustelu pysyisi asiallisena. Olen siis hakenut ja päässyt lähihoitaja koulutukseen. Haastattelussa ollessa kun minulta kysyttiin, että onko minulla jotain terveydellisiä sairauksia yms. esteitä opiskelulle sanoin että ei. En ollut ihan täysin rehellinen ja kyllä se kaduttaa paljon joten älkää kiltit kivittäkö! Olen pitkään jo halunnut lähteä opiskelemaan tätä alaa ja siksi jäädyin täysin haastattelussa kun tätä kysyttiin. Läheinen ystäväni myös sanoi minulle että opiskelupaikkaa ei minulle heru jos olisin kertonut totuuden sillä he eivät hyvällä katso mielenterveyskuntoutujia. Olen siis itse sairastanut vakavaa masennusta ja minulla on paniikkihäiriö. Yli puolitoista vuotta jatkuneen terapian avulla olen kuitenkin päässyt elämään takaisin kiinni ja paniikkikohtauksia minulla ei ole puoleen vuoteen ollut. Koen olevani opiskelukuntoinen ja haluan päästä kiinni työelämään enkä lojua yhteiskunnan elättinä kotona. Nyt minua kuitenkin alkoi hieman huolestuttamaan sillä mieleeni tuli että otetaanko kaikilta lähihoitajaopiskelijoilta huumeseulat? Minulla on lääkityksenä Venlafaxin ja Opamox ja näistä en tosiaan mitään sanonut haastattelussa ja pelkään että minut leimataan narkkariksi jos sellainen seula on ja opiskeluoikeuteni perutaan. Tiedän että olen toiminut väärin mutta toivon asiallisia vastauksia.
Kommentit (30)
Mulla on tuttuja lähäreitä, joista tiedän että he käyttävät satunnaisesti viikonloppusin esim: kannabista ja ekstaasia ja ihan töissä käyviä ovat. Eli heillä ei ainakaan ole vaikuttanut. En sitten tiedä jos tuollaisia seuloja on niin miten ovat ne kikkailleet....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluan vielä sanoa, että tuo lääkitys mikä minulla tällähetkellä on niin ollaan ajamassa alas tulevan vuoden sisällä. Eli se ei tule olemaan mikään loppuelämän lääkitys jos sillä on jotain merkitystä jonkun mielestä.
Ap
Itse aloitin lähihoitajan opinnot 2011 eikä ainakaan silloin ollut mitään huumeseulaa opiskelijoille. Valmistuin -13 ja ollut töissä siitä lähtien vanhuspuolella eri paikoissa ja nyt kaksi vuotta ollut samassa työpaikassa. Koskaan ei ole tehty huumeseulaa tai puhallutettu. En kyllä käytäkään mitään tuollaisia lääkkeitä, polta kannabista tms. enkä mene kännissä töihin. Enkä myöskään polta tupakkaa kun jotkut olettavat kaikkien lähihoitajien polttavan. En ole koskaan polttanut ja olisihan se todella huono asia astmaatikolle.
Aika vahvoja rauhoittavia käytät. Jaksaisitko olla työelämässä? Lähihoitajan työ ei ole kevyimmästä päästä, eikä sovi helposti ahdistuville.
Ei ollut huumeseulaa ja harva työpaikkakaan sitä vaatii, ellei ole jotain epäilyksiä. Mt-kuntoutujana kannattaa tosin miettiä tarkkaan suuntautumisvalintaa, esim. mielenterveys- ja päihdepuoli saattaa liipata turhan läheltä omaa elämäntilannetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun haet vakituista työpaikkaa niin on. Tosin lääkityksilläai ei ole merkitystä siinä jos ja kun kerrot kaikki rehellisesti.
Koulussa ei ole seulaa mutta joillain työpaikoilla voi olla random testausta tulevaisuudessa. Ei siis mitään seulaa että pääsee töihin tai opiskelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No anna olla loppuelämänkin lääkitys jos se auttaa. Sitäpaitsi huumetestejä ei ole opiskellessa, joissain työpaikoissa voi olla mutta ainakin itse tunnen hoitsuja ja lähäreitä jotka käyttävät esim. kannabista vapaa-ajalla, eikä se siihen työhön vaikuta. Eri asia on olla riippuvainen jostain lääkkeistä ja varastaa niitä työpaikaltaan, kuin käyttää reseptilääkkeitä tai vaikka pössytellä työn ulkopuolella. Ihan turhaan siis mietit. Lähes kaikilla on melkein nykyään joku diagnoosi :)
Et voi vielä tietää, tuletko pärjäämään ilman lääkitystä, vaikka se purettaisiin.
Mutta lääkitys tuskin on ongelma lähihoitotyötä tehdessä. Työ on niin raskasta, että jos et ole psyykelääkitty vielä työn alkuvuosina, niin viimeistään kymmenen vuoden sisällä olet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siellä taas yksi tuleva lh, jonka kirjauksia on yhtä helvettiä lukea kielioppivirheiden vuoksi.
Lääkäri
En mäkään kertonut koulussa että oon mielenterveyskuntoutuja. Ei se mun mielestä ollut oleellista tietoa. Mä katson eteenpäin, olen jo oikein hyvässä vaiheessa niin on turha todeta kuinka huonossa jamassa oon joskus ollut. Mulla ei ole sellaista PYSYVÄÄ terveydellistä ongelmaa, joka estäisi opinnot tai työt. En mä ois siitäkään sanonut jos olisin murtanut varpaan viime viikolla (okei huono vertaus, mutta pointti vaan et se ei ole pysyvä haitta).
Kuka vain voi sairastua mihin vain kesken opintojen. Mulla voi olla korkeampi riski masennuksen uusimiseen, mutta luokkakaverilla voi olla vaikka mikä geneettinen taipumus saada sydäri tms.
Olkoon sit asian salaamista tai mitä vaan, mun mielestä se on myös asennoitumista terveeseen elämään. Ei mun aiempi tilanne määritä mua nyt. Ja on joo lääkitys edelleen, on varmaan useita vuosia kun ilman sitä on univaikeuksia ja ne voi altistaa myös muille ongelmille...
Seuloista en tiedä mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vasta mahdollisessa lääkärintarkastuksessa täytyy kertoa omasta lääkityksestä.
Niinkuin aikaisemmin sanoin en ole koskaan ollut päihteidenväärinkäyttäjä edes alkoa en käytä, koska huomasin sen lisäävän masennustani. Ja kyseinen lääkitys mikä minulla on ollaan ajamassa kokonaan alas tulevan vuoden aikana. Minulla ei ole tarvetta "varastaa" kenenkään lääkkeitä. Miksi ihmisillä on niin paha olla, että tulee trollailemaan nimettömänä tänne? Kiitos asiallisista vastauksista. Mietin vielä kannattaisiko kertoa jokatapauksessa koululle totuus ja ottaa mahdolliset seuraukset vastaan. Tälläinen valehtelu kun tuntuu myös erittäin kurjalta.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siel on varmaan puolella luokasta diagnoosi ja lääkkeet. Oikeasti. En ois huolissani.
Vierailija kirjoitti:
Kun haet vakituista työpaikkaa niin on. Tosin lääkityksilläai ei ole merkitystä siinä jos ja kun kerrot kaikki rehellisesti.
Jaa missä näin on? Itse sain viime vuonna vakituisen paikan vanhuspuolelta eikä kyllä ollut huumeseulaa. Sitä ennen olen hakenut montaa vakituista paikkaa niin kunnalliselta kuin yksityiseltä eikä koskaan ole ollut huumeseulaa.
Vierailija kirjoitti:
Siel on varmaan puolella luokasta diagnoosi ja lääkkeet. Oikeasti. En ois huolissani.
Joo on mullakin diagnoosi ja lääkkeet. Kilpirauhasen vajaatoiminta ja thyroxin.
Nuo lääkkeet ja diagnoosit eivät estä opiskelua. Rauhoitu.
Seuloista en tiedä, mutta jos joskus sellaiseen joudut, kerrot tietysti etukäteen lääkityksestä ja näytät reseptit. Ei siinä pitäisi olla ongelmaa.
Käyttäjä2858 kirjoitti:
Vasta mahdollisessa lääkärintarkastuksessa täytyy kertoa omasta lääkityksestä.
Totta! Ei ole mitään velvollisuutta kertoa tosta jossain koulun haastattelussa tai hakulomakkeessa.
Kun ne kysyy onko sulla jotain työtä ja opiskelua haittaavaa terveydellistä hommaa, niin enemmän siinä meinataan asioita jotka VARMUUDELLA tulee haittaamaan. Esim varmasti en voi opiskella kuin 2 pv viikossa, varmasti en voi tehdä mitään fyysisesti raskasta, varmasti on tulossa isoja leikkauksia tämän vuoden aikana yms.
Eli sä et edes ole valehdellut.
Ehkä sulla on vaan se sama huono olo, kuin suurella osalla muitakin masentuneita. Että haluis puhuu siitä avoimesti, mutta hävettää. Pelottaa että tuomitaan. Siitä tulee ittelle elefantti huoneessa. Mulla meni vuosia päästä siitä yli. Nyt voin jo aika rennosti tuoda esiin ongelmat ja vuosien lääkityksen. Ehkä osittain se avoimuus auttoi toipumaan, nykyään ei oo lääkitystäkään.
Vierailija kirjoitti:
Et voi vielä tietää, tuletko pärjäämään ilman lääkitystä, vaikka se purettaisiin.
Mutta lääkitys tuskin on ongelma lähihoitotyötä tehdessä. Työ on niin raskasta, että jos et ole psyykelääkitty vielä työn alkuvuosina, niin viimeistään kymmenen vuoden sisällä olet.
Voi luoja mitä oletuksia taas. Itse olen ollut alalla nyt kymmenen vuotta eikä todellakaan ole mitään psyykelääkkeitä eikä tarvetta sellaisille. Eikä ole monella muullakaan hoitajalla.
Noh itse en ole lähihoitaja eli tuohon huumeseulaan minulla ei ole suoraa vastausta. Sympatiat kyllä saat minulta sillä tuo on ihan oikea ongelma miten yhteiskunta syrjii mielenterveysongelmaisia. Ymmärrän kyllä sen että jos ihminen on sillä hetkellä vakavasti masentunut kun on töissä että se on riski, mutta toipuneita mielenterveyskuntoutujia kuritetaan mielestäni ihan turhaan. Itsekkin jätin kertomatta omasta masennusjaksostani joka johti ihan osastolle saakka nykyistä työtä hakiessani. Tekisi mieli sanoa että rehellisyys kannattaa aina mutta omassa tilanteessani olisi se johtanut työpaikan saamatta jäämiseen niin...