Lue keskustelun säännöt.
Ero
23.04.2021 |
Taas yksi erovalitus, meillä tilanne se että miehen kanssa menee tosi huonosti, mennyt jo ainakin 2 vuotta, viimeiseen puoleen vuoteen ei olla puhuttu toisille mitään, ei enää edes riidellä.
2 teiniä kotona.
Mies haluaa nyt erota, ymmärrän. Tästä ei enää ulospääsyä. Musta ei tunnu se pahalta vaan mietin vaan lapsia ja miltä niistä tuntuu. Itken kaikki yöt kun niille pitää kohta kertoa ja tuotan niille pettymyksen. En pääse tästä nyt yli millään.
Kommentit (7)
Kokko566 kirjoitti:
Voin sanoa että se painostava ilmapiiri joka siellä kodissa on jo noin pitkään ollut on lapsillle hajottavampaa kuin ero.
Tästä huomaa kuinka rikki olen, purskahdin itkemään kun luin tämän.
Yksi ongelma on varmaan että olen hautonut tämän kaiken sisääni, tuntuu vaan että olen ihan yksin näiden ajatusten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Annat tietenkin miehen kertoa lapsille erosta.
Joo, onhan se rankkaa ekan vuoden, mutta parempi silti ero kuin loputon kärsimys surkeassa suhteessa.
Kamalaa oli kertoa erosta omalle äidille ja lapsille. Lapset otti tosi vaikeasti ja pahin reaktio tuli 16-vuotiaalta. Erosta nyt neljä vuotta, ja onneksi poika on toipunut. Oli pari vuotta vihainen. Sanoi suoraan, mutta ei tarkemmin osannut syytä vihalle kertoa. Minä olin se eron haluaja.
Ap miksi ajattelet tuovan lapsille pettymyksen?
Oon sellasen perheen lapsi, jossa erottu, vaikka aihetta olis ollu. Usko pois kun sanon, että teet tuossa vaan palveluksen lapsille, kun ei tarvii koko ajan olla tuntosarvet pystyssä. Se ahdistus mitä tuollasesta tilanteesta seuraa on paljon repivämpää ku ykskään ero.
Teinit ymmärtävät kyllä, kun heidän kanssaan keskustelee. Tosiaan se ahdistus ja epävarmuus on heillekin eroa pahempaa. Järjestelkää asiat sopimalla kuten järkevät aikuiset, hyvin lapset huomioiden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Teinit ymmärtävät kyllä, kun heidän kanssaan keskustelee. Tosiaan se ahdistus ja epävarmuus on heillekin eroa pahempaa. Järjestelkää asiat sopimalla kuten järkevät aikuiset, hyvin lapset huomioiden.
Tämä. Meillä ihan tuore ero takana, virallinen eropäätös tuli pari viikkoa sitten. Meillä lapset asuu edelleen vanhassa talossa, me aikuiset vuorotellaan (minä yksiössä, eksä naisystävän luona). Lapsille on erikseen painotettu sitä että meistä ei kumpikaan häviä minnekään vaan olemme edelleen olemassa, edelleen heidän vanhempia, puhumme edelleen keskenämme lasten asioista. Hyvin he ovat ymmärtäneet. Ja ilmapiiri on nykyään paljon vapautuneempi ja lapset puhuvat meille molemmille enemmän asioistaan kuin viimeiseen pariin vuoteen. Kyllä he olivat sen omituisen ilmepiirin aistineet.
Voin sanoa että se painostava ilmapiiri joka siellä kodissa on jo noin pitkään ollut on lapsillle hajottavampaa kuin ero.