Tavoistani poiketen, nyt oli pakko tulla tänne purnaamaan
Taas pahoitin mieleni tänään "ystäväni" takia.
Meillä on samanikäiset lapset ja asumme lähes naapureina. Lapset viihtyvät hyvin yhdessä ja niinpä taas tänään olimme rannalla lähes koko päivän yhdessä.
Mutta prkl tätä mun kaveria. Mä en tajuu miten se aina tekee sen. Tänään se mun kaverin poika rikkoi vahingossa meidän pojan leluauton, josta meidän 4v sitten itkeä pillitti pitkän tovin. Mutta taas loppujen lopuksi tämä mun kaveri oli saanut asian taas sille mallille, että se olikin loppujen lopuksi meidän pojan vika, että auto oli mennyt rikki. ("Kuules Veikko, nyt voit kyllä lopettaa tuon itkemisen. Se on kyllä niin, että itse otit tuon auton ulos, niin ihan turhaan nyt syytät Viljoa"). Kun Meidän poika meni sitten itkunsa itkettyään sanomaan toiselle pojalle (joka myös oli surullinen kun oli rikkonut toisen auton), että ei se mitään, on mulla muitakin autoja - ja tämä kaverin poika vaan istui ja katteli varpaitaan eikä nostanut katsettaan. Poikani sitten toisti useaan otteeseen lohduttaakseen, että ei se mitään (ja toinen vaan "möllöttää") niin johan se mun kaveri taas älähti: "Anna nyt jo Veikko olla se juttu. Nyt kyllä saa riittää!"
Ja tätä samaa kuviota on jatkunut jo kuukausia. Mä menen aina yhtä hämilleni, kun oma poika taas kerran saa syyt niskoilleen. Oikeesti!
Täytyy myöntää, että tää mun kaverin poika on kyllä yks tottelevaisimpia nelivuotiaita joita tunnen, mutta ei osaa yhtään pitää omia puoliaan hirmuäitinsä aina hyökätessä paikalle kuin kotka. Muutenkin ehkä vähän reppana se on.
Onneks on kesä ja kohta pääsemme muuttamaan mökille kuukaudeksi - ei tarvii sitä daamia nähdä!
Kiitos ja anteeksi.
Kommentit (13)
mutta vielä kurjemmalta kuullostaa se, ettet sinä puolusta omaa poikaasi! Arvaapa miltä se hänestä tuntuu.
Oikeesti se tyyppi vetää mun aina ihan sanattomaksi. Se valistee sanansa sillä lailla, ettei siihen oikeen enää ole lisättävää :(
Mä olen ihan pulassa tässä tilanteessa.
Ja tiedän että sen kanssa jos alkais väittelemään ja tappelemaan,. niin se tekis kyllä mun elämän todella hankalaks. Se osaa olla todella v*ttumainen. Olen joutunut tällaistakin vierestä seuraamaan.
Ja me ollaan nyt selvästi jouduttu sen silmätikuiks, muille se livertää ja lepertelee. Kypsymys taitaa olla molemmin puolista. Ja silminnähden se nauttii, kun saa meidät tallattua maahan.
ap
Miksi sä sitten hengaat sen kanssa? Jos aiot jatkaa, niin sun on vaan saatava suusi auki!
sanot miten asia oikeasti oli, kuka sen auton oikeasti rikkoi. Itse kieltäisin myös komentamasta lastani jos kerran itsekin olen paikalla (voin tehdä sen itsekin jos katson tarpeelliseksi)
Mutta mitä tossa voi sitten sanoa?
Saa neuvoa!
ap
Siis tosiaan ymmärrän kyllä sua tosi hyvin, ei ole kivaa olla tollasesa tilanteessa. En tiedä miten tossa pitäis reagoida, mutta ite olisin varmaan ensin sanonut jotain tyyliin "Kuule, jos et aio poikaasi kehottaa pyytämään vahinkoa anteeksi, niin anna lasten itse hoitaa omat juttunsa. Kyllä mun lapsi saa itkeä autonsa perään ja se on ihan normaalia." Lopuksi olisin voiut sitten tiuskasta että "jättäisit sinä minun lapseni rauhaan", tai jotain. Noi ei kyllä olis mennyt multa läpi ilman reaktiota, sen verran temperamenttia mulla (valitettavasti) on.
Niin ja tietysti sun ois pitänyt sanoa ettei todellakaan ollut sun pojan oma syy että se auto meni rikki.
Ne ovat hänen mielestään sanahelinää. Anteeksi pyydetään vasta sitten kun todella sitä tarkoitetaan jne.
ap
Tulipa elävästi mieleen eräs tuttuni, jollei ole hän, niin kuitenkin kyseinen naistyyppi on olemassa ja ihan oma lajinsa, ei kannata alkaa tappelemaan. :)
siinä on ollut (ja jäänyt) paha mieli kummallekkin lapselle.. kuvittelisin, että eniten sille lapselle, joka sen auton vahingossa? rikkoi, äitinsä noin käyttäytyen..
olisit nyt lohduttanut molempia lapsia, vahinkoja sattuu ym..
ihan tippa linssiin tuli, kun sieluni silmin näin tilanteen:(
jättäytyisin jollakin tekosyyllä pois, en suunnittelisi yhteisiä menoja jne. voithan pyytää sen niiden pojan teille leikkimään ilman äitiäänkin jos lapsilla menee yhdessä loistavasti. En ehkä kyllä omaa lastani päästäisi sinne kylään :D
se että lapset tykkää toisistaan ei suinkaan tarkoita että vanhempien pitäis olla koko ajan tekemisissä ja parhaita kavereita
Olet säkin äiti jos et saa tossa tilanteessa sanottua mitään ja puolustettua omaasi! Ihan turha tulla tänne sitten purnaamaan.