Lue keskustelun säännöt.
Kun ego meinaa viedä voiton
13.04.2021 |
Olen kirjoittanut blogissani paljon parisuhteen kehittymisestä ja miehenä ja naisena kasvusta. Nämä ovat meille, minulle ja miehelleni tärkeitä asioita elämässä ja intohimomme on tietää, opiskella, harjoitella ja kokemusten kautta hiljalleen oppia ja kehittyä aina uusille tasoille.Joskus kuitenkin se, mikä parisuhteessa ja elämässä on kaikkein olennaisinta, saattaa jäädä monien muiden asioiden varjoon. Nämä muut asiat saattavat saada liioitellut mittasuhteet. Peittää näkymän, kunnes ollaankin jo liian sokeita näkemään metsää puilta. Kun elämä on hektistä – ja tässä ajassa se usein on; on kiirettä, velvollisuuksia, vaatimuksia, aikatauluja, ihmisten lisääntyviä tarpeita – liikkuvia palikoita on aika monta, jotta talo pysyy joten kuten kasassa.
Jossain kohtaa se, miksi pari on alunperin ajautunut yhteen, saattaa unohtua. Unohdamme rakkauden, intohimon ja vetovoiman ja annamme vallan, kyllä – egolle.
Kommentit (2)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen elämä on ollut huomattavasti yksinkertaisempaa, kun miehellä ja naisella on ollut selkeämmät roolit. Nykyään tasa-arvoistuneessa yhteiskunnassa selkeitä rooleja ei ole, vaan ns. miehen ja naisen työt ovat sekoittuneet ja se on tuonut paljon mahdollisuuksia, mutta samalla myös haasteita.Tony Dunderfelt tuo Suomessa esiin uusia ajatuksia parisuhteisiin liittyen ja hän on luonut hauskat termit kuvaamaan sitä, mitä nykyparisuhteissa helposti tapahtuu, jos ei osata olla valppaina. Mieheen iskee P.M.S eli passiivisen miehen syndrooma, kun hän kokee, että nainen, perheen superorganisaattori hoitaa helposti koko perheen asiat eikä häntä enää tarvita. Naista taas alkaa vaivaamaan P.I.S.S eli Paniikinomainen Itsenäisyyden Saavuttamisen Syndrooma, koska he ottavat liikaa vastuuta ja ajattelevat, että heidän pitää hallita ja kontrolloida kaikkea. Been there.
Olen kirjoittanut aiemmin myös parisuhteen kolmesta vaiheesta (joita myös Tony tuo esille ja alunperin David Deida). Ykkösvaihe on se perinteinen malli, jossa mies tuo leivän perheelle ja nainen hoitaa kodin ja työt. Kakkosvaiheessa tasa-arvoistutaan ja mies pehmentyy ja nainen vahvistuu/itsenäistyy. Suhteen kolmosvaiheesta, jossa opimme ilmentämään uudella ja kehittävällä tavalla niin feminiinisiä kuin maskuliinisia ominaisuuksiamme on todella vähän esimerkkejä tässä yhteiskunnassa.
Useimmat nuoret kasvavat tässä ajassa suoraan kakkosvaiheeseen, jossa lähtökohtana on se, että mies ja nainen ovat tasavertaisia. Molemmilla on yhtälainen oikeus kehittää itseään ammatillisesti, ja molemmat on tasavertaisesti vastuussa kotitöistä. Kumpaakaan ei alenneta tai ylennetä. Kaiken perustana on vahva tasa-arvo ja toisen kunnioitus yksilönä. Olen myös itse kasvanut suoraan tähän vaiheeseen- minulle on ollut itsestäänselvää, että minulla on samat “oikeudet” kuin miehellä ja tasa-arvo on toteutunut hyvin aiemmissa suhteissani.
Miksi aiemmat suhteeni ovat sitten päättyneet? Tasa-arvo ja toisen kunnioittaminen eivät ole riittäneet. Suhteiden tunnepuoli on ollut jumissa. Toisinsanoen minä olen ollut jumissa, ehkä kumppaninikin, koska samanlaiset vetävät toisiaan puoleensa. En ole aiemmin kokenut saavani riittävää turvaa vapauttaakseni padottuja tunteita = vapautuakseni. En ole ollut valmis. Myös liika samanlaisuus on ollut haaste. En ole ymmärtänyt, että juuri erilaisuuksien ruokkiminen pitää suhteen intohimoa elossa.
Olemme tässä suhteessa saaneet paljon maistiaisia kolmosvaiheesta. Tässä suhteessa meillä on ollut hyvin vahvaa läheisyyttä olla auki haavoittuvimmillekkin asioille ja toiveillemme. Olemme päässeet vapautumaan erilaisista lukoista, joita olemme kantaneet mukanamme tähän asti. Tätä emotionaalista vahvaa yhteyttä olemme ruokkineet ja osanneet hyödyntää ja samalla mies on saanut paljon työkaluja auttaakseen muita. Nyt olemme kuitenkin tilassa, jossa läheisyystankki on “täynnä”, mutta jokin uupuu.
https://naiseudenvoima.com/kun-ego-meinaa-vieda-voiton/
mies53v😍 🥰 😘