Miksei perunaa muka lasketa kasvikseksi tai vihannekseksi? Samalla tavalla se maassa kasvaa kuin salaatti tai porkkana?

Tätä minäkin olen ihmetellyt. Jotenkin omituista että lanttu on kasvis mutta peruna ei.

Se onn juures.

Siinä on varmaan niin paljon hiilareita, ettei kelpaa muiden kasvisten joukkoon.

Vierailija kirjoitti:

Tätä minäkin olen ihmetellyt. Jotenkin omituista että lanttu on kasvis mutta peruna ei.

Lanttu on juures.

Porkkana on juures.

Niinpä. Ja se on niin paljon parempaa kuin kaikki muut ja voisi syödä enemmän kuin puoli kiloa päivässä :P

Se on koisokasvi, kuten paprika tai tomaatti. Ei siis juures, kasvis kuitenkin.

Se lasketaan lautasmallissa yleensä kuidun ja hiilihydraattien lähteeksi ja ravintoarvoja lasketaan sen mukaan tarpeeseen nähden.

Peruna on juures.

Peruna on tärkkelyskasvi ja sen paikka on hiilariosastolla. Perunassa ei c vitamiinin ja tärkkelyksen lisäksi ole paljoakaan vitamiineja, kuituja ja hivenaineita verrattuna muihin kasviksiin. Kasvaa peruna toki maassa ja on kasvi, mutta myös kaikki viljat on "kasveja" eli kasvin siemeniä, jos tarkkoja ollaan, eikä viljojakaan kutsuta kasviksiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätä minäkin olen ihmetellyt. Jotenkin omituista että lanttu on kasvis mutta peruna ei.

Lanttu on juures.

Ja juurekset on kasvisten alalaji, kuten vihannekset ja hedelmät.

"Vihanneksiksi kutsutaan kasveja, joita voidaan käyttää ihmisravintona ja jotka eivät ole hedelmiä, pähkinöitä, yrttejä, mausteita tai viljaa.

Laajemmassa mielessä vihanneksina pidetään myös juureksia. Suppeammassa mielessä sanalla tarkoitetaan pääasiassa puutarhoissa viljeltyjä kasviksia, joiden maanpäällisiä meheviä osia käytetään ravinnoksi.[1] Syötävä kasvin osa voi olla lehti (esimerkiksi lehtikaali, lehtisalaatti ja pinaatti), varsi (selleri), lehtiruoti (raparperi), muuntuneista lehdistä maan alle muodostunut sipuli tai kukintopohja (esimerkiksi kukkakaali ja parsakaali). Vihanneksiksi luetaan yleensä myös eräät yksivuotisina viljeltyjen ruohomaisten kasvien hedelmät, kuten kurkku ja tomaatti[2], sekä tuleentumattomina syötävät palkokasvien siemenet, kuten vihreät herneet ja pavut[3]."

"Juures on ravintona käytettävä kasvien turpea maanalainen osa. Juureksiin kuuluu monien siemenkasvien oikeita juuria, kuten mukulajuuri, sekä maaversoja, kuten mukulavarsi, juurakko ja sipuli. Juurekset ovat kaksivuotisia kasveja, jotka ensimmäisenä vuonna kasvattavat juuren ja seuraavana vuonna kukkivat. Yleensä juurekset nostetaan maasta kylvämistä seuraavana syksynä, ja ne syödään talven aikana."

"Kasviksilla tarkoitetaan ravitsemustieteessä yleensä meheviä kasvinosia, kuten vihanneksia, marjoja, hedelmiä sekä vihanneshedelmiä[1] Kasvikset voidaan jakaa lehtivihanneksiin, varsikasveihin, kasvishedelmiin, palkokasveihin, sipulikasveihin, kaaleihin, mukulakasveihin, maustevihanneksiin, hedelmiin, marjoihin ja sieniin.[2]

Kasviksia on käytetty myös taiteessa. Giuseppe Arcimboldon kasvismuotokuva The Greengrocer.

Kasvien ei-meheviä siemeniä, kuten viljaa, kuivaherneitä, kuivapapuja ja pähkinöitä ei lasketa ravitsemustieteessä kasviksiksi, vaikka ne kuuluvatkin kasvikunnan tuotteisiin (engl. plant based). Sen sijaan leikkopavut eli papukasvin mehevinä poimitut palot luetaan kasviksiin.

Kasvikunnan tuotteiden biologinen jaottelu poikkeaa edellä mainitusta, sillä esimerkiksi tomaatti ja herneet ovat biologisessa mielessä hedelmiä[3].

Ruokavaliossa vihannesten, marjojen, hedelmien sekä palkokasvien suositeltava määrä on 400–800 g päivässä. Puolen kilon (kuuden kourallisen) kasvissuositukseen sisältyy kaikki muut kasvikset paitsi peruna. Suomalaiset ravintosuositukset suosittelevat syömään lisäksi päivittäin 2-5 perunaa. (World Cancer Research Fund ja American Institute for Cancer Research, 1997).[4]

Muilla kasviksilla kuin nauriilla, lantulla ja perunalla ei ole ollut kovin suurta roolia perinteisessä suomalaisessa ruokavaliossa[5], joka perustui ensimmäiset kuusituhatta vuotta lähes yksinomaan eläinkunnan tuotteisiin[6]."

Wikipedia

Mä oon kanssa ihmetellyt miksi peruna ei kasva puuussa kuten omenat. Se on tietyysti varmaan justiin siksi että peruna on ruokaa ja omenat jälkkkäriä sitten talonmiehen kanssa.

Luin juuri artikkelin tästä ja perustelu oli se että muut kasvikset jää niin paljon vähemmäks jos ajatellaan että potut lasketaan mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Peruna on tärkkelyskasvi ja sen paikka on hiilariosastolla. Perunassa ei c vitamiinin ja tärkkelyksen lisäksi ole paljoakaan vitamiineja, kuituja ja hivenaineita verrattuna muihin kasviksiin. Kasvaa peruna toki maassa ja on kasvi, mutta myös kaikki viljat on "kasveja" eli kasvin siemeniä, jos tarkkoja ollaan, eikä viljojakaan kutsuta kasviksiksi.

Puppua, perunassa on kuitua,kuivattuna myydäänkin perunakuitua kuivattuna

Kalsiumia,magnesiumia, fosforia, seleeniä, sinkkiä, foolihappoa, A, B1, B6, E ja K vitam. Voittaa mennen tullen  valkoisen riisin ja pastat

Vierailija kirjoitti:

Se on koisokasvi, kuten paprika tai tomaatti. Ei siis juures, kasvis kuitenkin.

Häh? Eikö kaikki ne joista syödään nimenomaan se maan alla oleva osa, eli juuri, ole juureksia?

Vierailija kirjoitti:

Tätä minäkin olen ihmetellyt. Jotenkin omituista että lanttu on kasvis mutta peruna ei.

Tuo erotteluhan koskee tavoitetta syödä puoli kiloa kasviksia päivässä. Peruna ja bataatti sisältävät noin tuplasti energiaa verrattuna lanttuun, porkkanaan ja punajuureen. Syömällä siis puoli kiloa perunaa ihminen saisi tosi helpolla liikaa kaloreita, koska harvempi syö perunaa, lanttua tai punajuurta saman verran kuin perunaa tai bataattia.