Lapsi haluaisi lemmikiksi kilpikonnan - kokemuksia kaivataan

Mitäs sitä kyseleen, hommaat kilpikonnan kun kerran lapsi haluaa.

Kilpikonna elää sitten kauemmin kuin se lapsi, ota se huomioon. Se saattaa pyöriä vielä lapsenlapsiesi jaloissa.

Kilpikonnat elävät kauan, että se ei ole mikään muutaman vuoden juttu. Ja onhan ne vähän tylsiä. Meillä oli kreikankilpikonna, kun olin lapsi ja ei siitä kyllä alun jälkeen jaksanut kiinnostua.

Kilpikonna ei ole oikein lasta kiinnostava eläin. Meillä ei kiinnostanut kuin hetken. Siihen ei saa oikein kontaktia eikä sen kanssa voi tehdä mitään muuta kuin syöttää ja sitäkään hommaa ei voi jättää lapsen vastuulle.

Sopii enemmän aikuiselle, joka tykkää tarkkailla eläinten elämää.

Kilpikonna on esim ulkona vaikea vahdittava ja tarvitsee aitauksen, josta ei karata yli eikä ali. En suosittele lapsen lemmikiksi.

Kilpikonnahan ei ole millään tavalla "viihdyttävä" lemmikki niin kuin vaikka kissat ja koirat. Ne eivät nauti koskettelusta, nostamisesta tai sylissä pitämisestä ja viihtyvät mieluiten ihan itsekseen.

Toisekseen sillä pitäisi olla todella runsaasti tilaa liikkua, eli mihinkään pieneen terraarioon tai akvaarioon kilpparia ei missään nimessä tule hankkia. Ja ne tosiaan elävät todella kauan, joten niiden huoltamiseen pitää sitoutua.

Yhdellä tutulla oli kilpikonna, jota pidettiin kesällä ulkona aitauksessa sään salliessa, mutta se karkasi sieltä eikä sitä sitten enää löydetty. Sääliksi kävi.

Eikös kilpikonnat ole aika voimakastahtoisia ja helposti kiukustuvia, jos hoito ei ole mielenmukaista?  Sama juttu kuin pupuillakin. Pahoittavat mielensä herkästi.

Kiitos näistä kommenteista! Tämä vahvisti pitkälti sitä, mitä itsekin olen ajatellut. Olemme siis miettineet, että jonkun lemmikin voisimme ottaa. Itse olen vahvasti perinteisemmän lemmikin kannalla. Nuo karanneet kilpikonnat ovat esim. Saksassa ihan ongelma, selviävät siellä jotenkin luonnossa.

ap

Meillä on ollut perheessä kaksi kilpikonnaa joista toinen on vuosien varrella siirtynyt toiselle sukulaiselle ja toinen yhä perheessä äitini hoidossa 25 vuotta saapumisensa jälkeen: ja tässä pointtini. Kilpikonna elää todella todella pitkään, sen hoito on varsin yksitoikkoista eikö se opi oikeastaan mitään. Sitä on hauska seurailla, mutta ehkä 10 vuoden jälkeen ei enää innostu? Silti jokainen lemmikki ansaitsee laadukkaat olosuhteet, eläinlääkärit, turvalliset ulkoilut, laadukkaan tuoan, tilaa, virikkeitä jne. Mielestäni niitä ei pitäisi pitää lainkaan lemmikkeinä vaan suojella muutoin lajityypillisissä olosuhteissa. Perusharrastajalle ehdottaisin toista, lyhytikäisempää lemmikkiä sekä lemmikin että perheen parhaaksi. Hyvä että ajattelet asiasta vastuullisesti ja jätät konnat hankkimatta :)

Ei sellaisesta ole mitään iloa.

Eksoottisten eläinten pito vaatii perehtyneisyyttä, siedettävien olosuhteiden luominen vaatii myös rahaa. En usko monien kilpikonnien olevan onnellisia vankeudessa.

Kulpikonnat kuuluu luontoon

Mistä niitä saa? Muistaakseni niiden maahantuonti kiellettiin jo vuosia sitten, eikä niitä myydä lemmikkieläin-liikkeissä. En ole konnaa hankkimassa, olen vain utelias.

Kilpikonna on hankala lemmikki. Olisi hyvä jos lapsi pääsisi katselemaan jonkun kilpikonnaa ilman kiirettä, niin hän näkisi itsekin kuinka nopeasti siitä katoaa uutuuden viehätys. Siis ehdotan että hankitte helpomman ja sosiaalisemman lemmikin, mutta koronan hellittäessä käytte jossakin katselemassa kilpikonnia. Vaikka eläintarhassa tai jonkun kilpikonnaharrastajan luona, jos sellainen löytyy tuttavapiirin kautta. Lapselle ei tietenkään kannata sanoa "katso miten tylsä eläin se on" mutta samalla voitte puhua siitä, kuinka erilaista sen hoitaminen on kuin vaikka kissan hoito, ja kuinka sitä lähinnä katsellaan.

Kaverilla oli lapsena kilpikonna kun ei astmaatikkona muutakaan lemmikkiä voinut ottaa. Kaveri tykkäsi kyllä. Mutta olihan tuo vähän tylsä. Ja käsittelyn jälkeen piti aina muistaa pestä kädet hyvin, siltä voi saada salmonellan tai jotain.

Omat hiiret oli paljon mielenkiintoisempia lemmikkejä, eikä ne elänytkään kuin 1-2 vuotta. Ei ehtinyt kyllästyä 9-vuotiaana niin pahasti eikä jäänyt vanhempien hoidettavaksi. Moni kyllä kauhisteli sitä siimahäntää jostain syystä, itseä ei iljetä semmoiset edelleenkään.

Jollain kaverilla oli myös rotta, mutta ne elää pidempään ja haju on voimakkaampi kuin hiirissä.

Kania en suosittele pienille lapsille. Osaavat olla pahapäisiä ja niillä on todella paljon voimaa takajaloissa, niitä ei lapsi välttämättä pysty käsittelemään. Niitä on sitten ”kiva” jahdata pitkin lähimetsiä kun pääsevät karkuun. Yläasteikäisenä pystyin omani hoitamaan.

Vierailija kirjoitti:

Mistä niitä saa? Muistaakseni niiden maahantuonti kiellettiin jo vuosia sitten, eikä niitä myydä lemmikkieläin-liikkeissä. En ole konnaa hankkimassa, olen vain utelias.

Taisi koskea vain vesikilpikonnia tuo maahantuontikielto, niitähän hylättiin massoittain 90-luvulta alkaen. Maakilpikonnia saa edelleen eläinkaupoista tai kasvattajilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä niitä saa? Muistaakseni niiden maahantuonti kiellettiin jo vuosia sitten, eikä niitä myydä lemmikkieläin-liikkeissä. En ole konnaa hankkimassa, olen vain utelias.

Taisi koskea vain vesikilpikonnia tuo maahantuontikielto, niitähän hylättiin massoittain 90-luvulta alkaen. Maakilpikonnia saa edelleen eläinkaupoista tai kasvattajilta.

Kyllä vesikilpikonniakin saa tuoda maahan, ja niitä on myös eläinkaupoissa.

Vierailija kirjoitti:

Mistä niitä saa? Muistaakseni niiden maahantuonti kiellettiin jo vuosia sitten, eikä niitä myydä lemmikkieläin-liikkeissä. En ole konnaa hankkimassa, olen vain utelias.

Ei ole kielletty. Kilpikonnalajeja on useita kymmeniä. Joidenkin myyminen, maahantuonti ja ilmaiseksi antaminen on kielletty. Mutta suurimmalla osalla ei ole mitään kieltoja.

Vierailija kirjoitti:

Kilpikonnat elävät kauan, että se ei ole mikään muutaman vuoden juttu. Ja onhan ne vähän tylsiä. Meillä oli kreikankilpikonna, kun olin lapsi ja ei siitä kyllä alun jälkeen jaksanut kiinnostua.

Meilläkin oli ja se oli ihana,kiinnyimme koko perhe siihen kovasti ja se meihin.Valitettavasti se kuoli noin vuoden kuluttua meille tultuaan.Se vaan ei herännyt enää kerran,emme huomanneet sillä mitään sairauttakaan.Jos ottaa kilpikonnan,kannattaa pyytää tarkat hoito-ja ruokintaohjeet.