Miksi olen näin lapsellinen?
Alkaa hävettää itseänikin.
Tuntuu, että olen tunnepuolelta jäänyt lapsen tasolle. Jos joku ohikulkiessaan vahingossa tönäisee minua, tekee mieli juosta perään ja tönäistä takaisin. Ajattelen usein vain itseäni, enkä aina esim. päästä odottavaa jalankulkijaa suojatielle, mutta kuitenkin jos joku muu törttöilee liikenteessä soittelen heti torvea ja heiluttelen keskisormea. Eräs naapuri valitti minulle eräästä pikkujutusta, se jälkeen en ole enää moikannut hänelle ja kuljen aina nenä pystyssä ohi. Provosoidun kaikesta, katkeroidun, kostan, suutun kuin pikkulapsi.
Siis käyttäydyn ihan kuin pikkulapsi noin ylipäätäänkin.
Miksi olen tällainen ja voinko muuttua? Olen lapsellinen, itsekäs, impulsiivinen, dramaattinen, todella nolo.
Minulla on kyllä aspergerin oireyhtymä, mutta ns. "korkeatasoinen", eli ÄO on psykologisten testien mukaan normaali, olen työelämässä jne.
Toki osaan osittain kontrolloida näitä piirteitä niin, etteivät ne näy jokaiselle. Mutta esim. puolisolleni ne näkyvät välillä kun kontrollini pettää ja silloin häpeän itseäni.
Kommentit (13)
Höpö höpö, olet aivan normaali suomalainen.
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö, olet aivan normaali suomalainen.
Älä ole tuollainen kateellinen rumaulkkis. Et tällä kertaa voittanut geenilotossa jackpottia ja syntynyt valkoiseksi, mutta sun rotusi on kanssa ihan fine. Ajattele positiivisesti, et kuitenkaan syntynyt viemärirotaksi... vaikka lähellä onkin 😁
Mulla samaa vikaa. En tiedä mikä tähän auttaisi.
Mulla stressi ja ahdistus aiheutti tätä. Meni ohi.
Johtuu varmaan tuosta Aspergerista sun aivot vaan ei toimi niinkuin muiden. On hyvä huomata asioita ja silloin niihin voi alkaa vaikuttaa, mutta helposti se ei aina käy.
Mä ainakin oon tällä hetkellä ollut niin väsynyt että käyttäännyn kuin lapsi ja suutun kaikesta ja kaikille, mutta ei voi mitään, terveyskeskus lääkäri ei nähnyt syytä sairaslomaan saati masennuslääkkeisiin... Eli näillä mennään...
Tunnetko ollenkaan myötätuntoa taii huolta siitä että saatat satuttaa toisia henkisesti tai jopa fyysisesti?
Tunnen kyllä empatiaa ja myötätuntoa (en ole kovin hyvä näyttämään tunteita, mutta tunnen kyllä), enkä halua satuttaa ketään.
Uskon että voi johtua aspergerista. Ymmärrän kyllä aina kun käyttäydyn lapsellisesti, mutta tarve käyttäytyä tilanteessa niin on valtavan suuri ja saan oikeasti hillitä kovasti itseäni etten juokse tönijää kiinni ja tuuppaa takaisin.
Kun ikäsi ylittää 25, alat huomata muutoksia.
Häpeä on hyvä merkki koska se osoittaa, että joku tutka sinulla toimii. Ymmärrät itsekin, että käyttäydyt huonosti.
Se on hyvä lähtökohta siihen, että haluaa kasvaa ja kehittyä.
🇺🇦🇮🇱
Todella monilla aspergereilla on ongelmaa impulsiivisuuden kanssa.
Onko sinulla myös todettu korkean älykkyysosamäärän adhd? Sopisi kuvaukseen.
Opiskele tunteiden hallintaa joko itsenäisesti tai ammattilaisen avustuksella. Eipä tuossa paljoa muuta voi tehdä. Välittömiä ihmetuloksia on turha odottaa.