Lue keskustelun säännöt.
Nykyään enemmistö aloittaa pitkällä matikalla mutta moni kuulemma vaihtaa kesken lukion lyhyeen
07.04.2021 |
Onkohan joku tietty kurssi, jonka jälkeen moni keskeyttää pitkän matikan?
Kommentit (14)
Enpä tiedä, en muista ihan varmaksi puhuuko oma poikani jonkin kurssin jälkeen moisesta, siis että olisi ympärillä keskeyttäneitä, ei tainnut.
Hän siis sai lakin viimejoulukuussa ja kirjoitti pitkän matematiikan, ei edes harkinnut lyhyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä miten nykyisin, mutta joskus minun aikanani niiden, jotka vaihtoivat pitkästä lyhyeen kesken, ei tarvinnut enää ottaa kolmatta kieltä, koska olivat saaneet jo niistä suorittamistaan matikan ja fysiikan kursseista riittävästi kursseja täyteen. (Liian aikaisin ei siis välttämättä kannattanut vaihtaa.) Lyhyen matikan alunperin valinneiden siis piti.
Siihen aikaan pitkällä matikalla ei ollut niin suurta merkitystä myöskään jatkokoulutuksen valinnoissa, joten suurempi osa otti lyhyen kuin pitkän. Nykyisin sen varmaan ottaa moni sellainen, joka sitten toteaa, ettei pärjääkään ja on pakko vaihtaa.
Lyhyt pitäisi poistaa. Jos ei selviä pitkästä matikasta voi suunnata amikseen.
Vierailija kirjoitti:
Lyhyt pitäisi poistaa. Jos ei selviä pitkästä matikasta voi suunnata amikseen.
Ei kyse välttämättä siitä ole ettei pärjää. Lapsen kaveri vaihtoi lyhyeen vaikka kurssinumerot olivat olleet pääosin kiitettäviä. Oli todennut keskittyvänsä kieliin. Pitkä matikka on ennen kaikkea työläs, kursseja tuplasti enemmän kuin lyhyessä.
Vierailija kirjoitti:
Lyhyt pitäisi poistaa. Jos ei selviä pitkästä matikasta voi suunnata amikseen.
Minä kävin lyhyen matikan ihan suosiolla ja yliopistossa vetelen vitosia kursseista. Amiskamaa siis?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tiedä miten nykyisin, mutta joskus minun aikanani niiden, jotka vaihtoivat pitkästä lyhyeen kesken, ei tarvinnut enää ottaa kolmatta kieltä, koska olivat saaneet jo niistä suorittamistaan matikan ja fysiikan kursseista riittävästi kursseja täyteen. (Liian aikaisin ei siis välttämättä kannattanut vaihtaa.) Lyhyen matikan alunperin valinneiden siis piti.
Siihen aikaan pitkällä matikalla ei ollut niin suurta merkitystä myöskään jatkokoulutuksen valinnoissa, joten suurempi osa otti lyhyen kuin pitkän. Nykyisin sen varmaan ottaa moni sellainen, joka sitten toteaa, ettei pärjääkään ja on pakko vaihtaa.
Näin on. Yksi koulukaverini on DI, vaikka oli lyhyt matikka. En yhtään tiedä, miksi alunperinkään otti lyhyen, kun ei ottanut kuitenkaan ylimääräistä kieltä. Muutama matikassa hyvä, yleensä tyttö, otti lyhyen matikan että sai neljännen kielen, mikä pienessä koulussa oli ranska. Meillä ei pienessä koulussa saanut lukujärjestysteknisistä syistä ottaa ranskaa ja pitkää matikkaa. Kemia, fysiikka ja psykologia olivat sallittuja valinnaisia pitkän matikan lukijoille. Näin 80-luvulla. 90-luvulla kuulemma saivat sen ranskankin, kun pitensivät päiviä että saattoi olla koulua neljäänkin. Silloin 80-luvulla ei missään nimessä voinut olla yli 15, en tiedä miksi.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä miten nykyisin, mutta joskus minun aikanani niiden, jotka vaihtoivat pitkästä lyhyeen kesken, ei tarvinnut enää ottaa kolmatta kieltä, koska olivat saaneet jo niistä suorittamistaan matikan ja fysiikan kursseista riittävästi kursseja täyteen. (Liian aikaisin ei siis välttämättä kannattanut vaihtaa.) Lyhyen matikan alunperin valinneiden siis piti.
Siihen aikaan pitkällä matikalla ei ollut niin suurta merkitystä myöskään jatkokoulutuksen valinnoissa, joten suurempi osa otti lyhyen kuin pitkän. Nykyisin sen varmaan ottaa moni sellainen, joka sitten toteaa, ettei pärjääkään ja on pakko vaihtaa.
Mun aikana oli matikkalinja ja kielilinja. Kielilinjalla oli pakko ottaa paljon kieliä ja psykologiaa.
Mun lapseni valmistui juuri. Hän luki ekan vuoden pitkää matikka ja vaihtoi sitten lyhyeen. Kemiaa ja fysiikkaa hän luki vain pakolliset kurssit.
Luki sitten niitä reaaliaineita, että sai kurssi määrän täyteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On outoa, että lyhyen matematiikan laudaturista tulee moneen hakupaikkaan saman verran pisteitä kuin pitkän magnasta. Kyseessä kuitenkin aivan eri tason oppimäärä. Lyhyestä matematiikasta saa käytännössä maalaisjärjellä laudaturin peruskoulupohjalta, kun taas pitkän matematiikan kokeesta ei irtoa välttämättä pistettäkään samalla perusosaamisella.
Lapseni lopetti pitkän matikan. Eipä siitä kummmpaa haittaa ole ollut..
Yliopisto suoritettu ja työelämässä mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyhyt pitäisi poistaa. Jos ei selviä pitkästä matikasta voi suunnata amikseen.
Minä kävin lyhyen matikan ihan suosiolla ja yliopistossa vetelen vitosia kursseista. Amiskamaa siis?
Annas kun arvaan, et ole oikeiden tieteiden puolella?
Yhellä tutulla alkoi mennä huonommin jossain nelos- ja vitoskurssien kohdalla, joten vaihtoi lyhyeen matikkaan. Kyse enemmän keskittymisen ylläpidosta, kun ei oikein jaksanut tehdä tehtäviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nykyään enemmistö aloittaa pitkällä matikalla mutta moni kuulemma vaihtaa kesken lukion lyhyeen.
Tyhmä temppu kyllä. Matematiikka kun on oikeastaan kaiken oikean tiedon omaksumisen perusedellytys. Eikä lukion pitkä matematiikka mitään avaruustiedettä ole. Lyhyt matematiikka voi oikeastaan olla vaikeampaakin kun se ei ole matematiikkaa ollenkaan vaan ainoastaan joidenkin juttujen ulkoa opettelua eikä siinä se matematiikan systeemi avaudu ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyhyt pitäisi poistaa. Jos ei selviä pitkästä matikasta voi suunnata amikseen.
Ei kyse välttämättä siitä ole ettei pärjää. Lapsen kaveri vaihtoi lyhyeen vaikka kurssinumerot olivat olleet pääosin kiitettäviä. Oli todennut keskittyvänsä kieliin. Pitkä matikka on ennen kaikkea työläs, kursseja tuplasti enemmän kuin lyhyessä.
Sama minulla. Tosin tiesin tämän jo lukion alussa. Otin lyhyen matikan ja opiskelin ruotsin, englannin, espanjan ja ranskan kielet.
Siperia opettaa pölhöjä.