Milloin vauva olisi hyvä unikouluttaa pois yösyötöistä?

hyvä tietää. En tosin vielä ole asian kanssa kiirettä, eikä välttämättä siinä kuuden kuukauden iässäkään. Lähinnä mietin, milloin sen olisi hyvää viimeistää tapahtua, ettei mene liian hankalaksi. Meillä vauva nukkuu vanhempien huoneessa mutta omassa sängyssään - vielä kuuden kuukauden jälkeenkin.



ap

Ihan normaalilta kuulostaa, et ton ikäinen herää pari kertaa yössä. Mut jos vauva on täyttänyt neljä kuukautta, niin mikset kokeilisi soseita jo nyt? Silloin tiedät nopeammin senkin, herääkö vauva tosiaan nälkäänsä vai onko syöminen tapa.



Voit aloitella vaikkapa maissisoseella, siinä on paljon energiaa ja kuituja, mut on hellä vatsalle (hellempi kuin peruna, joka aiheuttaa ummetusta). Ensin kokeilet aamuisin ja jos ja kun vatsa on tottunut, voit antaa sitä iltaisin. Se pitää nälkää hyvin, ja poisti meillä heti ekan yösyötön tarpeen. Lapsi alkoi nukkua kellon ympäri heräämättä kuusikuisena, mut tiedän todella monia, joilla lapset tarvii maitoa yöllä vielä yli vuoden vanhanakin...oma mielipiteeni on, että lapsi ei voi nukkua yön yli syömättä ennen kuin elimistö on siihen riittävän kehittynyt. Sitä ei kannata edes yrittää aikaistaa, siitä tulee vaan lisästressiä äidille ja lapselle.

koskaan tajunnut tota 6kk "rajaa". Jos vauva on täysimetyksellä 6kk ikään asti niin miten se sitten yhtäkkiä ei enää yöllä tarvikaan maitoa.



Musta voi vasta sitten lopettaa kun syö soseita päivällä sen verran ettei tarvi maitoa enää yöllä. Meillä esikoinen lopetti itse 7kk iässä yösyömiset, ja kuopus 9kk iässä.

JOssain välissä kun se vauva kasvaa niin ettei ruoka ole enää ehdottoman tärkeää pitkin päivää, voisihan se olla vaikka 10 kk ikäsenä jos ihminen olisi silloin valmis, mutta kun puolivuotiaana lapsi PÄRJÄÄ ravinnollisesti ilman yösyömistä -vaikka pelkkää maitoa kiskoisi.



Vettä voi tarjota jos lapsella on oikeasti jano, mutta aika monella lapsella on puolivuotiaana hampaita niin rasvanen (lue: sokerinen) maito tekee reikiä hampaisiin. Nythän lapsen hampaita jo harjaillaan jos niitä on.



Alle puolivuotias voi olla liian pieni selviytymään koko yöstä ilman ruokaa, mutta puolivuotias pärjää.

Myös mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa, sitä enempi alkaa käymään vaan tavasta rinnalla. Tai jos särkee, herää yöllä ja on oppinut että rinta on se ainoa tapa lohduttautua.



Ei kukaan kiellä SINUA imettämästä, mutta sille ei ole enää varsinaisesti perusteluja. Mutta saat imettää jos haluat, vaikka kouluikäsitä.

Lapsi 1v 11kk. En koe asiaa ongelmaksi, toinen pieni näkee unia ja yrittää lähteä kävelyille. Uskon että vieroittuu aikanaan...

Minulla ei ole kiire lopettaa imetystä, mutta toisaalta täysimetys ei ole mikään pakkomielle tai itseisarvokaan. Pääasia, että arki sujuu ja lapsi kasvaa.



Kuitenkin nyt, kun vauva tulee pian olemaan päivisin isänsä kanssa, lypsymaito ei välttämättä riitä, koska maidontuotantoni varmasti laskee, soseet tai korvike on edessä. Kumpaa tarjoilisin ensin? Ja siis sitä myötä vauva saa "vahvempaa" ravintoa, ja voisi parin kuukauden kuluttua taas nukkua yönsä läpi?



ap

maitoa yöllä ravinnon vuoksi. Noin puolen vuoden iässä on myöskin lapsella herkempi kausi oppia olemaan tissittelemättä yöllä, joten silloin yösyötöistä pois oppiminen on usein helpompaa kuin myöhemmin. Toki toiset oppii kivuttomasti myöhemminkin.

tosi hienosti perusteltu viesti :))



6kk pärjää koska se vaan pärjää....

skeptinen tuon rauhoitustissittelyn ja työssäkäynnin yhdistämisessä. Te, joilla yli vuotiset käyvät yöllä tissillä, oletteko töissä?



ap, joka ei vähättele kotiäidin työn rankkuutta, mutta käsittää, että työssäkäyvää sitoo hieman erilaiset aikataulut kuin kotiäitiä

neuvolassa sanottiin että 5-6kk ikäinen ei herää enää yöllä nälkäänsä vaan tapaansa. mutta se oli jotenkin silti suhteutettuna niihin kiinteisiin ruokiin. En yhtään muista paljo piti päivässä syödä kiinteitä että sen yösyötön voi jättää pois. Suosittelen jo kiinteiden maistelemista.

tarjoamaan soseita ja sitten kun syö niitä kunnolla lopettele yösyötöt, olipa vauva sitten 5kk tai 8kk.

oli ehdottomasti helpompi ratkaisu kaikille kuin pakkovierotus 6 kk iässä. Molemmista siis kokemusta.



6 kk - 1 v iässä lapsilla oli vähän väliä joku "vaihe" päällä joka sotki yöunet. Tuli hampaita ja opittiin uusia taitoja jne. Rintamaidolla sai kuopuksen helposti aina uudestaan uneen. Esikoiselle ei maitoa annettu, ja häntä sitten kanniskeltiinkin ympäri taloa monta kertaa yössä ja välillä tuntitolkulla. Kuopuksen imetys ei haitannut minua pätkääkään. Nostin vain hieman paidan helmaa ja jatkoin unia vauvan syödessä.



Yövieroituskin kävi oikeastaan itsestään 1 vuotiaan kanssa. Puolivuotiaan vieroitus otti tosi koville.

uskon, että monelle yösyötöt on helpoin tie, mutta tosiaan: me ei olla perhepetiläisiä ja töihin pitäisi päästä ajallaan..



Soseista (vaikka olisikin varmaan oman otsikkonsa aihe): onko se maissisose siis jotain valmista vai voiko soseuttaa pakastemaissia? En ole oikein tutustunut vielä siihen, mitä tuolla kaupan hyllyillä on tarjolla. Asumme Britanniassa, ja täällä monelle vauvalle ensimmäinen "oikea" ruoka on kai baby rice.



ap

lapsesta ja omasta jaksamisesta. Esikoinen tassutettiin lopettamaan yösyötöt tuossa maagisessa 6 kk iässä, koska oli rinnalla öisin tunnin välein, en todellakaan enää jaksanut. Ja selvästi oli sellainen lapsi, joka ei sitä itse vähentänyt tai lopettanut. Kuopus söi alusta asti kellontarkasti kaksi kertaa yössä, 4 kk iässä lopetti itse toisen yösyötön (tyyntyi tutilla ja jatkoi unia), ja noin 7 kk iässä jätti sen toisenkin yösyötön pois.

Ap, se maissisose on ihan valmista Bonan sosetta, itse soseuttamalla et saa yhtä sileää, tai ainakaan minä en saanut. Varmaan toi baby rice on ihan yhtä hyvää tavaraa, jos sitä siellä antavat.



Minä nyt korostan, et en tiedä miten nää asiat menee jos imettää, mut korvikkeella oli aika helppoa vaikuttaa yöuniin, sit kun näyttä että lapsi nukkuis luonnostaan jo vähemmillä yösyönneillä. Ensin lisäsin maidon määrää kertasyötöllä kahteen desiin käyttämällä vellituttia. Tämä pidensi syöttövälit heti neljään tuntiin, kun lapsi tottui syömään kerralla enemmän.Näin myös maitoa meni päivällä enemmän, mikä vaikutti heti siihen että lapsella ei yöllä ollut niin nälkä. Ja kun hän yöllä heräsi pelkästä tottumuksesta (ei nälästä kun oli ahdettu täyteen sapuskaa illalla) niin annoin imeksittäväksi sokeriveteen kastetun tutin. Imemisen tarve tyydyttyi, eikä lapsi raaskinut sylkeä sokerista tuttia pois suusta, joten hän nukahti nopeasti tutin lutkuttamiseen. Annoin tuota tuttia kahtena yönä, kolmantena ei enää tarvinnut.



Sitten kun näytti, että toisestakin syötöstä päästään, käytin taas tuota tuttia, ja siirsin päivän pääaterian ilta kuuteen, niin että vatsa oli varmasti täynnä kun siihen päälle tuli vielä iltapuuro. Meillä meni kivuttomasti ja näppärästi, mutta vaan siksi, että vauva viesti jo selkeästi että oli siihen valmis.