Yksinäinen suhteessa

Erosin muutama vuosi sitten ex-aviomiehestäni, joka petti minua. En uskaltanut heti lähteä, koska en tiennyt pärjääväni. Sitten tapasin uuden miehen, joka oli kaikkea, mitä sillä hetkellä tarvitsin, paitsi hyvää seksiä.
Seksitilanne ei ole muuttunut. Hän ei melkein koskaan halua. Tai kerran kahdessa viikossa on hänelle ok, minä tarvitsen useammin, vaikka melkein joka päivä...Tämä on käynyt mieleni päälle koko suhteemme ajan. En usko, että mies haluaa naimisiin enkä tiedä, jos oikeasti minäkään. Emme asu yhdessä enkä rehellisesti sanoen tiedä, jos enää koskaan haluan asua kenenkään kanssa. Exmieheni petturuus teki minuun niin kovan haavan, etten usko, että haluan enää koskaan edes miettiä lusikoiden jakoa. Vanhuus häämöttää kuitenkin. Olikohan mun elämä tässä? En saa rakkautta tai ihailua oikein keneltäkään. Seks Teini-ikäinen lapsikin on varmaan kotona enää hetken. Nyt asuu viikko-viikko systeemillä aina toisen isällään. Vapaat viikot olen miehen kanssa. Auttaa mua jossain taloasioissa, mutta tunnen itseni yksinäiseksi. Ikää 47.