Onko sinulla hyvä vai huono huumorintaju?

En tiedä. Omasta mielestäni ymmärrän melko monensorttista huumoria ja koen sen viihdyttävänä mutta ei se tee automaattisesti huumorintajustani "hyvää". Pidän esimerkiksi mustasta huumorista ja harrastan sitä itsekin mutta kaikki eivät sitä ymmärrä vaan kokevat sen mauttomana ja loukkaavana. Olen oppinut säästämään ne brutaaleimmat murjaisut vain heille, jotka ovat samalla aaltopituudella kanssani, koska mielestäni huumorin varjolla ei ole lupa loukata ketään.

Käytännön piloista (poislukien lehtien ym. aprilliuutiset, joita jostain syystä tykkään bongailla) ja sellaisesta "uunottamisesta", kuten lasten huijaamisesta ja testaamisesta, en pidä. Koen myös hyvin arkisen huumorin, sellaisen "hahhah, kun kävi niin hassusti että pestiin valko- ja kirjopyykit samassa" -naureskelun sellaisena, että sille on vaikea nauraa suoraan sydämestä. Ehkä kaipaan huumoriin jotain sellaista äkkiväärää koukkua tai oivallusta, mikä pistäisi naurattamaan oikein kunnolla.

Mulla on ihan mieletön huumorin taju. Huomaan kaikenlaista koomista jatkuvasti. Enimmäkseen kilttiä voisi jopa sanoa vähän ismo tyyppistä huumoria viljelen. Joskus tulee kyllä sanottua myös pahasti. Suuni on aivan liian nopea että aina ehtisi miettiä loppuun asti.

Mailma vain on ihan liian hullu että sen voisi ottaa vakavasti. Päähän täällä nyrjähtää jos ei pysty nauramaan. Toki jos haluaa ottaa taakan harteilleen niin itkemisen aihetta mailmassa riittää. No minä en ala sanomaan miten pitäisi olla. Se on ihan muiden juttuja kuinka paljon haluavat puuttua kenenkin elämään.