Mielistelläänkö sinua? Jos huomaat sitä niin mitä ajattelet siitä?

Ei mielistellä kun en ole koskaan ollut hierarkiassa korkealla. Miehet mielistelee joskus tosi läpinäkyvästi, "et ole kuin muut naiset, ei naisilla ole yleensä noin hyvä musiikkimaku" tai muuta alentuvaa sontaa joka vain ärsyttää. Varmaan ne jotka on menestynyksestä huolimatta epävarmoja ottaa nuo mielistelyt ilolla vastaan.

Mielistely mielestäni kertoo siitä, että ihmistä arvostetaan, jos hänelle halutaan olla mielinkielin. 

Että luulisi sen olevan ihan kivaa? 

Itseäni ei koskaan kukaan mielistele vaan kaikki lauotaan päin naamaa ja monesti se sattuu aika paljonkin.

No ei se kyllä kivalta tunnu. Ennemminkin omituiselta, alentavalta, epärehelliseltä. Ihan kuin minulle ei voisi puhua normaalisti ja kuin olisin niin tyhmä, etten näe, että toinen mielistelee.

Se riippuu henkilöstä ja syistä mielistelyn takana. Joistain ihmisistä huomaa, että ovat sosiaalisesti kokemattomia ja heidän tyylinsä tehdä tuttavuutta tai antaa positiivista palautetta vaikuttaa helposti mielistelyltä. Se on ihan ok ja pääasia, että uskaltavat sanoa niitä positiivisia asioita ääneen.

Sen sijaan muutamia kertoja on käynyt niin, että olen pahoittanut mieleni jonkun nälvimisestä ja negaamisesta ja tämä henkilö on huomannut sen. Anteeksipyynnön sijaan hän onkin päättänyt ruveta lirkuttelemaan ja mielistelemään, vieläpä oikein epätoivoisella "pliis ihana tykkääthän musta silti pliis" -asenteella. Se on mielestäni vastenmielistä eikä todellakaan nosta kenenkään pisteitä silmissäni. Olen suhtautunut neutraalin asiallisesti mutta viileästi, enkä ole ollut henkilön kanssa missään tekemisissä välttämättömän kontekstin ulkopuolella.

Pysykää kopeissa ja kellareissanne rajoitusten loppumisen jälkeenkin. Pieni sosiaalisen paskon ehostus nyt kuuluu jouhevaan elämään. Itse ainakin kehun tai jopa mielistelen ihmisiä melko vähäisistäkin syistä osana smalltalkia. Todellisuudessa olen aika kyyninen perfektionisti ja kehumalla varmistan, etten suodata kanssaihmiselle vaan tuota hyvin ankaraa sisäistä puhetta.

Itsekin kohtaan jossain määrin mielistelyä, mutta se lienee enemmän vain tunteiden sanoitusta, kun olenhan luontainen johtaja ja kadehdittu uros muutenkin.

Joskus mielistelyn ja kohteliaisuuksien ero on veteen piirretty viiva. Tiedän sellaisia perusnegatiivisia ihmisiä, jotka tulkitsevat kaiken huomaavaisuuden mielistelyksi.

Useimmiten suhtaudun töissä mielistelijöihin epäilevästi etenkin kun tyypillisesti en ole näiden ihmisten kanssa mitenkään läheinen tai erityisen tuttu. Siksi tulee aina ensin mieleen että mikähän motiivi tyypillä on taustalla, aikooko kenties yrittää hyötyä musta jotenkin.

Työpaikkaihastukseni (mies, minä nainen) on alkanut harrastaa jonkinlaista lievää mielistelyä mua kohtaan ja koska on muutenkin alkanut suhtautua muhun aiempaa lämpimämmin niin olen tulkinnut tämän kiinnostukseksi tutustua paremmin, jos ei muuten niin työkaverimielessä.

Vierailija kirjoitti:

Joskus mielistelyn ja kohteliaisuuksien ero on veteen piirretty viiva. Tiedän sellaisia perusnegatiivisia ihmisiä, jotka tulkitsevat kaiken huomaavaisuuden mielistelyksi.

Pidän itseäni aikamoisena negaajana mutta kyllä mielistely eroaa huomaavaisuudesta; ensin mainittu menee tavallaan överiksi, ts. kehutaan pikkuisen liikaa tai korostettuun sävyyn jostain asiasta vaikka voisi ihan perussävyyn todeta että esim. hoidin jonkun jutun hyvin/näppärästi. Se ekstraimelyys kyllä erottaa siis perusystävällisyyden ja mielistelyn.

Pidän sitä itseni aliarvioimisena ja siten loukkaavana. Sillä mielistely ei vaikuta lopputulokseen, mutta mielistelijä selvästi luulee niin.

Entisessä työpaikassani pomot harrastivat mielistelyä, kun halusivat saada minut suostumaan johonkin. He tiesivät, että olen epävarma ja ylikiltti ja minulla on huono itsetunto. Minut pyydettiin usein kesken lomaa töihin tai yritettiin suostutella muuhun. Jos epäröin, alkoi mielistelevä suostuttelu. "Sinä olet niin ihana, me tarvitsemme sinua. Voi kun olet niin herttainen tyttö ja täällä kaikki ovat hätää kärsimässä. Tulisit nyt. Minä olen jo ylitöissä näitä miettimässä ja viikonloppukin tulossa." Sitten minulle tuli huono omatunto ja syyllinen olo.

Aluksi vuolaat kehut tuntuivat kivalta, mutta tajusin aika pian, että se on merkityksetöntä mielistelyä ja kiltteyteen ja huonoon omatuntoon vetoamista. Tuli arvoton olo.