Elämä masentaa ja kaipuu kotikaupunkiin kasvaa

Tuntuu että elämä on ihan turhaa ja välillä sellainen olo että haluaisi vain nukkua pois.

Jäin vajaa vuosi sitten työttömäksi enkä ole onnistunut saamaan uutta työtä. Asun kahdestaan mieheni kanssa ja miehen työ on sidottuna tähän kaupunkiin (tai ainakin niin, että lähistöllä on asuttava). En ole onnellinen täällä. Minulla ei ole ystäviä, ainoastaan mies. Sukulaiset asuvat kotikaupungissani. Kaipaan ihan kauheasti kotikaupunkiini, vaikka olemme asuneet täällä 4-vuotta.
Näen ainoastaan miestäni, nyt korona-aikana ei ole mitään harrastustoimintaa ym mihin voisi mennä. Kotikaupungissa käyn niin usein kun pystyn ja nään siellä sukulaisiani.

En edes tiedä mitä tällä viestillä haen, kai jonkinlaista tukea, palautetta tai mitä tekisit tilanteessani.

Niin ja olen puhunut miehelle etten viihdy täällä. Mutta työ on hänelle tärkeä (ja tällä hetkellä tulonlähteemme kun olen työtön), joten muuttaminen ei onnistuisi.