Lue keskustelun säännöt.
Pohjalta päivää
20.03.2021 |
Henkinen terveys romahti viime vuoden lopulla ja sain burnoutin, josta en ole toipunut vieläkään. Lapsuudessa ja nuoruudessa tapahtuneet asiat rullaavat päässä repeatilla enkä saa niitä ajatuksia poikki. Henkinen kipu tällä hetkellä sellaista että tuntuu puristuksena myös fyysisesti ja vetää hartiat kasaan. Parikymmentä vuotta meni aikuisikää ihan mukavasti; en tiedä mikä mut nyt syöksi tällaiseen kuiluun. Ulospäin kaikki näyttää varmaan ihan suht normaalilta mutta totuus on että olen käynyt suihkussa viimeksi viime viikolla kun ei vaan ole voimia. Kävin viime viikonloppuna kaupassa ja ostin sen verran ruokaa, että olen pärjännyt neljän seinän sisällä siitä asti. Katson kateellisena ikkunasta ihmisiä juoksulenkeillään, kun itse en ole pystynyt vääntäytymään ulos edes sen vertaa että olisin vienyt roskat. Nukun ja makaan sohvalla pimeässä ja mietin itsekseni niitä näitä, lähinnä sitä että millainen surkea luuseri olen. Välillä ajatukset harhautuu haaveilemaan parisuhteesta, kunnes palaan takaisin maan pinnalle ja muistan että eihän tällaiseen heikkoon häviäjään kukaan voisi koskaan rakastua. Eksät olleet varmaan jossakin tilapäisessä mielenhäiriössä mun kanssa ollessaan.
Että terveisiä per*eestä. Te keillä on mielekäs elämä ja ihana parisuhde, nauttikaa munkin puolesta. Ei mulla muuta.
Kommentit (6)
Vierailija kirjoitti:
Älä ole kateellinen juoksemisesta. Mä vihaan juoksua mutta juoksen, koska se on ainoa toimiva tapa vähentää ahdistusta ja masennusta ja unohtaa kaiken sen paskan ja taloudelliset takaiskut jotka on läsnä mun elämän loppuun asti. Luultavasti menehdyn jos tulee tilanne että joudun lopettamaan juoksemisen. Mitään muuta hyvää juoksusta ei ole seurannu kuin se että olen alle 4 h maratonkunnossa. Viime syksynä menin huvikseni yhteen polkujuoksukisaan joka oli 60 km ja voitin ikäsarjani. Ihan piece of cake. Oli ainakin yks päivä kun en ollut ahdistunut.
mä oon aina ollu sitä mieltä että juoksijat on päävikaisia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen ku mollaa täällä juoksijoita ( vaan siksi kun ei itse pysty) kannattaa vähän lukea kirjallisuutta, mitä liikunta fyysisesti aivoille tekee!! 🏃🏋️🤸🚶
psykiatri lääkäri Anders Hansen on tästä hyvän ja helppolukuisen kirjan kirjottanut.
Hae apua, soita maanantaina tk ja varaa aika lkrille. Voit ehkä saada puhelin ajan. Kerro miten sulla menee, voit saada mielialalääkityksen. Se auttaa jaksamaan
Hakeudu ihmeessä avun piiriin, ennen kuin tilanne menee niin pahaksi että alat saada psykooseja. Kokemuksesta kerron..
Been there kirjoitti:
Hae apua, soita maanantaina tk ja varaa aika lkrille. Voit ehkä saada puhelin ajan. Kerro miten sulla menee, voit saada mielialalääkityksen. Se auttaa jaksamaan
vidut mtn auta jaksamaan
Älä ole kateellinen juoksemisesta. Mä vihaan juoksua mutta juoksen, koska se on ainoa toimiva tapa vähentää ahdistusta ja masennusta ja unohtaa kaiken sen paskan ja taloudelliset takaiskut jotka on läsnä mun elämän loppuun asti. Luultavasti menehdyn jos tulee tilanne että joudun lopettamaan juoksemisen. Mitään muuta hyvää juoksusta ei ole seurannu kuin se että olen alle 4 h maratonkunnossa. Viime syksynä menin huvikseni yhteen polkujuoksukisaan joka oli 60 km ja voitin ikäsarjani. Ihan piece of cake. Oli ainakin yks päivä kun en ollut ahdistunut.