Kauan kestää opiskella Aineen opettajaksi?

Sinun pohjataidoillasi ei pääse minnekään. Pysy peruskoulupudokkaana koko ikäsi.

Opettele Ensin Oikeinkirjoitusta.

Se kestää noin 5-6 vuotta. Ensin lukio ja sitten yliopisto. Ei muuta pohjakoulutusta tarvitse. Aineenopettajille on muuten tosi huonosti töitä, varsinkin historian opettajille. 

Ensinnäkin peruskoulukin on jäänyt pahasti kesken, joten se pitäisi ensin suorittaa loppuun.

Miksi olette noin ilkeitä? Kysyjä saattaa olla joku 14 v.

Menet ensin lukioon, se vie 3 v. Yliopistossa vierähtää vähintään viitisen vuotta jos hankkii maisteriopintojen ohella opepätevyyden.

Vierailija kirjoitti:

Se kestää noin 5-6 vuotta. Ensin lukio ja sitten yliopisto. Ei muuta pohjakoulutusta tarvitse. Aineenopettajille on muuten tosi huonosti töitä, varsinkin historian opettajille. 

Siis lukio keskimäärin 3 vuotta ja yliopisto 5 vuotta... Aineenopettajan opiskeltava yliopistossa pääaineena opetettavaa ainetta ja suoritettava opettajan pedagogiset opinnot 60 ov.

Mikä ihmeen tarve teillä on ilkeillä? Ei ihme, että lapset kiusaavat toisiaan entistä ilkeämmin, jos aikuisten juttujen taso on tämä.

Kysymykseen: lukio ja sitten yliopisto, tarvitsenyhdestä opetettavasta aineesta syventävät opinnot, muista riittää aineopinnot. Lisäksi opettajan oedagogiset opinnot.

Tai lukion jälkeen OKL ja sen lisäksi opetettava aine sivuaineeksi ja siitä aineopinnot, näin saa aineenopettajan kelpoisuuden siihen aineeseen yläkouluun, mutta ei lukioon.

Iästä puhumatta, tarkoitatko ap kysyä, että kauanko kestää? vai toteatko, että kauan kestää.

Selvitä näiden ilmaisujen ero, niin sitten on mahdollisuuksia opiskella opettajaksi.

Et ole ainoa, joka ei osaa kysymyslausetta kirjoittaa, mutta toivoa on.

Hyvillä suhteilla pääset helpoiten.

Kielten lehtoreilta vaaditaan yleensä useamman kielen pätevyys. Pääaineen (esim. englantilainen filologia) ohella kannattaa siis suorittaa perus- ja aineenopinnot jostain toisestakin kielestä. Ehkä yleisin yhdistelmä on englanti ja ruotsi, mutta harvinaisemmille kielille on ehkä enemmän kysyntää.

Myös historian lehtorilla on yleensä myös muita opetettavia reaaliaineita, esim. yhteiskuntaoppi tai uskonto. Niistäkin siis pitää olla suoritettuna vähintään perusopinnot, jotta on pätevä niitä opettamaan.

Vierailija kirjoitti:

Miksi olette noin ilkeitä? Kysyjä saattaa olla joku 14 v.

Jo 8-vuotias fiksu lapsi kirjoittaa oikein. Lapsellisesti, mutta oikein.

Lukio 3 vuotta, siihen päälle yliopistoa 5–8 vuotta.

Viidessä yliopistovuodessa saat maisteriopinnot tehtyä, ja usein kieliopintoihin liittyy myös pakollinen harjoittelu jossain maassa, jossa kieltä puhutaan virallisena kielenä. Opinnot voivat venähtää, jos joudut käymään töissä opintojen ohessa ja joudut opiskelemaan vähän hitaammin.

Opettajan pätevyyden voi opiskella myös erikseen, silloin nämä pedagogiset opinnot (kasvatustieteen opinnot) vievät yhden lukuvuoden.

Kannattaa valita hyvä kieliyhdistelmä, englanti–ruotsi on aina hyvä, koska ne ovat koulussa pakollisia kieliä, ja myös jokin sellainen kieli, jota valitaan paljon valinnaiseksi, esim. saksa, ranska, venäjä ja nykyisin myös kiina tai japani.

Näillä opinnoilla saat pätevyyden opettaa kieltä missä tahansa oppilaitoksessa, siis yläkoulussa, lukiossa, korkeakoulussa, ammattikoulussa jne. Kaikilla Suomen aineenopettajilla on siis sama opintotausta.

Voit mennä harjoittelemaan joko vaihto-oppilaaksi ulkomaiseen yliopistoon tai sitten vaikka töihin. Suosittelen Nordjobbia.

https://www.nordjobb.org/fi/tietoa-nordjobbista

Onko nykyisin pakollinen opiskelu ennen valmistumista ulkomailla?

Vierailija kirjoitti:

Miksi olette noin ilkeitä? Kysyjä saattaa olla joku 14 v.

14-vuotiaskin kirjoittaa keskimäärin paljon parempaa suomea. Jopa ulkomaalaissyntyinen vaimoni kirjoittaa paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Kielten lehtoreilta vaaditaan yleensä useamman kielen pätevyys. Pääaineen (esim. englantilainen filologia) ohella kannattaa siis suorittaa perus- ja aineenopinnot jostain toisestakin kielestä. Ehkä yleisin yhdistelmä on englanti ja ruotsi, mutta harvinaisemmille kielille on ehkä enemmän kysyntää.

Myös historian lehtorilla on yleensä myös muita opetettavia reaaliaineita, esim. yhteiskuntaoppi tai uskonto. Niistäkin siis pitää olla suoritettuna vähintään perusopinnot, jotta on pätevä niitä opettamaan.

Voiko englantilaista filologiaa lukea lukematta Shakespearea?

Teatterikorkeakoululaiset pitävät Shakespearen luettamista väkivaltana.

Vierailija kirjoitti:

Onko nykyisin pakollinen opiskelu ennen valmistumista ulkomailla?

Tietoni eivät ole ihan tuoreet, mutta meillä kieliharjoittelu ei ollut pakollista, jos harjoittelun pois jättämiseen oli hyvä syy, esim. hoidossa oleva mielenterveysongelma. Piti suorittaa muita kursseja harjoittelun sijasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi olette noin ilkeitä? Kysyjä saattaa olla joku 14 v.

14-vuotiaskin kirjoittaa keskimäärin paljon parempaa suomea. Jopa ulkomaalaissyntyinen vaimoni kirjoittaa paremmin.

Enemmistö yläkouluikäisistä kirjoittaa tuollaista suomea, valitettavasti. Uskon, että syynä on se, että enää ei lueta kirjoja eikä nähdä sanojen, lauseiden, virkkeiden ja kappaleiden mallia. Nokan eteen tulee yhä enemmän tekstejä, joissa ei ole päätä eikä häntää. Saattaa olla kolme sivullista pelkkää ajatuksenvirtaa ilman ensimmäistäkään välimerkiä. Kappalejaon osaa tehdä hyvin harva.

T: äikän ope yläkoulusta