Tutkimus: kolme neljästä 35-vuotiaasta naisesta on tyytyväisiä seksielämäänsä, joka toinen harrastaa seksiä vähintään kerran viikossa...

Terveystutkimuksen mukaan vain harva 35-vuotias käyttää e-pillereitä, mutta moni turvautuu jälkiehkäisyyn. Yleisimmäksi ehkäisykeinoksi osoittautui kondomi.
LAAJASSA naisten terveystutkimuksessa tehdyt havainnot ehkäisytavoista yllättivät tutkijat. Hormonaalista ehkäisyä, varsinkin pillereiden muodossa, käyttää vain harva 35-vuotiaista naisista. Moni turvautuu silti jälkiehkäisyyn.

”Oli iso yllätys, kuinka moni on käyttämättä hormonaalista ehkäisyä. Esimerkiksi minipillerit, jotka on helppo annostella ja joissa on vähän sivuoireita, olivat vain harvalla käytössä”, sanoo naistentautien professori Terhi Piltonen Oulun yliopistosta.

Piltonen on päätutkijana poikkeuksellisen laajassa tutkimuksessa, jossa selvitetään naisten hyvinvointiin ja lisääntymisterveyteen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimus on käynnissä Oulussa ja Helsingissä, ja se on osa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimusta, jossa seurataan vuonna 1986 syntyneiden terveyttä.

YHDISTELMÄEHKÄISYPILLEREIDEN haittavaikutuksista veritulppariskeineen käytiin keskustelua julkisuudessa kymmenisen vuotta sitten.

”Paha maine jollain tavalla seuraa edelleen, vaikkakin turhaan, koska meillä terveydenhuolto osaa kartoittaa riskitekijät ja ohjata naiset turvallisen ehkäisyn piiriin”, sanoo Piltonen.

Terveystutkimuksessa yleisimmäksi ehkäisykeinoksi osoittautui kondomi, ja seuraavaksi yleisin oli hormonikierukka. Hormonikierukassa houkuttelee vuodottomuus, joka on Piltosen mukaan hyvin yleinen naisten toive.

JÄLKIEHKÄISYYN oli jossain elämänvaiheessa turvautunut 60 prosenttia tutkituista naisista. Osa oli Piltosen mukaan turvautunut siihen useita kertoja.

Jälkiehkäisypillerit vapautuivat ilman reseptiä ostettaviksi 2000-luvun alussa.

”Naiset ovat tietoisempia niiden saatavuudesta ja siitä, miten ne toimivat. Jälkiehkäisyn käyttöön liittyy aina henkistä stressiä, joten toki toivoisi käytettävän myös helpompia ja varmempia tapoja ehkäistä”, toteaa Piltonen.

35-VUOTIAIDEN ehkäisyvalinnoissa näkyy se, että yli puolella on yhä raskaustoiveita.

”Ollaan tilanteessa, jossa mietitään, aloitanko pidemmän ehkäisyn vai teenkö lapsen”, Piltonen toteaa.

Naisten tiedoissa lisääntymisterveydestä on Piltosen mukaan yhä parantamisen varaa, sillä harva tietää, kuinka merkittävästi hedelmällisyys heikkenee jo ennen menopaussi-ikää. Tämä voi tulevaisuudessa näkyä suunniteltua pienempinä perhekokoina.

TUTKIMUKSESSA saadut alustavat tulokset kertovat, ettei koronapandemialla ole ollut merkittäviä vaikutuksia naisten seksielämään.

Kolme neljästä 35-vuotiaasta naisesta on tyytyväisiä seksielämäänsä, mikä on Piltosen mukaan hyvä tulos. Joka toinen nainen harrastaa seksiä vähintään kerran viikossa.

Toisaalta joka neljäs ei ole tyytyväinen, ja haluttomuutta kokee toistuvasti joka viides.

”Kuinka paljon kännykän käyttö, työstressi, lääkkeet, sairaudet tai jokin seikka asumisessa haittaa, näitä tulemme analysoimaan”, kertoo Piltonen.

Hän muistuttaa, että maailmallakin näkyvä trendi on seksuaalisen intressin laskusuunta.

TUTKIMUKSEEN on kutsuttu yli 4 500 syntymäkohorttiin syntynyttä naista, joista tähän mennessä 800 on osallistunut. Kohortista tuhat naista asuu Etelä-Suomessa. Helsingin-keskus sulkeutuu kesäkuussa, eli mukaan ehtii vielä. Koronavirus on Piltosen mukaan käyntijärjestelyissä huomioitu ja kontaktit minimoitu.

Osa on saanut tutkimuksessa yllättäviä diagnooseja esimerkiksi endometrioosista tai PCOS-monirakkulaoireyhtymästä.

”Ne ovat tulleet yllätyksenä, vaikka heillä on ollut selkeitä oireita vuosien ajan. Tämä osoittaa, että näinkin yleiset naisten terveysongelmat jäävät usein havaitsematta”, Piltonen sanoo.

mies53v