Lue keskustelun säännöt.
Syyllisyys erosta
18.03.2021 |
En kerta kaikkiaan tunnu pääsevän eteenpäin 4kk sitten tapahtuneesta erostani, joka tapahtui omien virheideni vuoksi. Loukkasin miestäni todella pahasti teoillani (ei liity pettämistä) enkä osannut huomioida häntä tarpeeksi. Vasta eron hetkellä ymmärsin mitä kaikkea olisi pitänyt osata tehdä toisin ja jättää tekemättä. Mies oli elämäni rakkaus. En ole päässyt surustani irti, koska syyllistän itseäni niin voimakkaasti. Miten tästä pääsee eteenpäin?
Kommentit (13)
Suret, otat opiksesi ja seuraavalla kerralla jonkun toisen kanssa toimit toisin, paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä jos kerrot miehelle ymmärtäväsi nyt tekemäsi virheet, tiedä vaikka tulisi uusi mahdollisuus!
Noinhan se aina menee. Pääasia, että opit virheestäsi. Seuraavan ukon kanssa sitten paremmin. Voisit toki puhua sille miehellekin asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos kerrot miehelle ymmärtäväsi nyt tekemäsi virheet, tiedä vaikka tulisi uusi mahdollisuus!
Olen kertonut, mutta mies näki kaiken olevan jo liian myöhäistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos kerrot miehelle ymmärtäväsi nyt tekemäsi virheet, tiedä vaikka tulisi uusi mahdollisuus!
Olen kertonut, mutta mies näki kaiken olevan jo liian myöhäistä.
Aijaa, no sitten. Ei varmaan auta muu kuin yrittää keskittää ajatuksiaan muuhun, ehkä uuden ukkelin katseleminen voisi auttaa vaikka tietysti nyt voikin tuntua alkuun ettei kukaan muu enää kiinnosta jos kovat oli fiilikset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän sama juttu, tuntuu että ihan täysin oma moka kun tuli ihanan naisen kanssa töpeksittyä koko juttu ja nyt tuntuu etten vaan pääse yli. Helpottanut toki on jonkin verran, mutta edelleen menee öitä pilalla kun jään joskus iltaisin miettimään asiaa ja kelaamaan sitä erotilannetta uudestaan ja uudestaan. Mitä jos olisin sanonut ja tehnyt toisin...
Vierailija kirjoitti:
Vähän sama juttu, tuntuu että ihan täysin oma moka kun tuli ihanan naisen kanssa töpeksittyä koko juttu ja nyt tuntuu etten vaan pääse yli. Helpottanut toki on jonkin verran, mutta edelleen menee öitä pilalla kun jään joskus iltaisin miettimään asiaa ja kelaamaan sitä erotilannetta uudestaan ja uudestaan. Mitä jos olisin sanonut ja tehnyt toisin...
Samoin minulla pyörii nämä kelat jatkuvasti mielessä. Mitä olisi pitänyt tehdä toisin. Tiedän ettei siitä ole mitään hyötyä eikä mennyttä voi muuttaa, mutta suru, ahdistus ja syyllisyys ei vaan mene pois. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on joo ikävä juttu jos kaltoinkohdellulla on omat tunteet kuolleet. Itse olen ollut kaltoinkohdellun osassa ja vaikeaa se on näin jälkikäteen itsellekin, kun hyvä suhde meni toisen huonon käytöksen/välinpitämättömyyden vuoksi kankkulankaivoon. Mutta kun ne tunteet vaan kuolee niin ne kuolee. Tsemppiä sinulle!
Epäilen että mies voi olla erossa syyllistäjä, kuten ihmiset varsinkin nuorena ovat sellaisia tai sanoi vaan eron syitä. kun ne ikäänkuin "kuuluu sanoa". Ettei jää kysymyksiä, vaikka niitä jää. Olet ehkä tehnyt asioita myös oikein. Ehkä mieskin teki jotain väärin. Ainakaan ei jäänyt enää korjaamaan suhdetta, oliko joka tapauksessa eroamassa muistakin syistä, mistä syistä. Naiset etsivät aina vikaa pelkästään itsestä vuosikausia, ahdistuvat ja surevat. Onko siinäkään mitään järkeä, ellet ole oikeasti "kylmä tyyppi", mutta sittenhän sen huomaa ja oppii. Kun rakastaa, sitä vikaa etsii entistä kauheammin itsestä, vaikkei aina niin tarvisi - joku automaatti syöttää sitä ajatusta loputtomiin, ellei kohdista joskus huomiota muualle ja eri näkökulmiin. Se on tunne. Jopa silloin kun pettävä pelimies jolla on vaimo eikä ole kiinnostunut alunperin, me naiset etsimme vikaa itsestä - vaikka vika olikin pelimiehessä. Kaipaus jää jos mies olisi ollut se oikea, mutta ihan varmasti miehelläkin on huonot puolet jossain. Ihmisillä on myös kiireitä ja väsymys, ehkä et olisi ehtinyt joka hetki hyysätä toista hänen toivomalla tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän sama juttu, tuntuu että ihan täysin oma moka kun tuli ihanan naisen kanssa töpeksittyä koko juttu ja nyt tuntuu etten vaan pääse yli. Helpottanut toki on jonkin verran, mutta edelleen menee öitä pilalla kun jään joskus iltaisin miettimään asiaa ja kelaamaan sitä erotilannetta uudestaan ja uudestaan. Mitä jos olisin sanonut ja tehnyt toisin...
Samoin minulla pyörii nämä kelat jatkuvasti mielessä. Mitä olisi pitänyt tehdä toisin. Tiedän ettei siitä ole mitään hyötyä eikä mennyttä voi muuttaa, mutta suru, ahdistus ja syyllisyys ei vaan mene pois. -ap
Omalla kohdalla se oli jo tavallaan toinen kerta kun meni homma pieleen, joten tuntuu että on uusintayrityskin jo käytetty, eikä nyt auta muu kuin kärsiä tämä vaan läpi. Kolmas yritys alkaisi olemaan jo melko absurdia, vaikka nainen siihen ihmeen kautta suostuisikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän sama juttu, tuntuu että ihan täysin oma moka kun tuli ihanan naisen kanssa töpeksittyä koko juttu ja nyt tuntuu etten vaan pääse yli. Helpottanut toki on jonkin verran, mutta edelleen menee öitä pilalla kun jään joskus iltaisin miettimään asiaa ja kelaamaan sitä erotilannetta uudestaan ja uudestaan. Mitä jos olisin sanonut ja tehnyt toisin...
Samoin minulla pyörii nämä kelat jatkuvasti mielessä. Mitä olisi pitänyt tehdä toisin. Tiedän ettei siitä ole mitään hyötyä eikä mennyttä voi muuttaa, mutta suru, ahdistus ja syyllisyys ei vaan mene pois. -ap
Omalla kohdalla se oli jo tavallaan toinen kerta kun meni homma pieleen, joten tuntuu että on uusintayrityskin jo käytetty, eikä nyt auta muu kuin kärsiä tämä vaan läpi. Kolmas yritys alkaisi olemaan jo melko absurdia, vaikka nainen siihen ihmeen kautta suostuisikin.
No kenen mielestä absurdia? Älä välitä muiden mielipiteistä vaan keskity omaan elämääsi. Jos olet oppinut jotain ja toinen osapuoli myös, ja haluatte vielä yrittää, niin mistä se on keneltäkään pois? Ehkä epäonnistutte, ehkä ette.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä syyllisyyden taakan kanssa eläminen on paljon raskaampaa kuin olla loukatun roolissa... Näin molemmat kokeneena tuntuu siltä. -ap
Tyhmyys huipussaan.