Jos ihminen saa elää haluamaansa elämää parisuuhteessa

Moni tapapettäjä pettää, vaikka parisuhteessa saisi kaiken haluamansa ja ylikin. Kun se pettäminen palkitsee niin monella tavalla ja sitä on vaikea lopettaa.

Sitten taas moni jättää pettämättä, vaikkei parisuhteessa olisi juuri mitään, kun se pettäminen ei omaan pirtaan sovi.

Yksilökysymyksiä noin lopulta.

En tiedä miehistä enkä muista naisista, mutta itse naisena sanon, että jos olen tyytyväinen ja rakastunut/rakastettu parisuhteessa ei tee mieli pettää.

Ei tule vastaan sellaista kiusausta joka herättäisi mielenkiinnon niin paljon, että pettäminen tuntuisi hyvältä. Kun oma suhde tuntuu kuitenkin paremmalta.

Varsinkin kun henkinen ja fyysinen puoli ovat tasapainossa ja vetovoimima on voimakasta keskenään.

Olen siis ollut sekä tyytymätön että tyytyväinen eri parisuhteissa ja tiedän omakohtaisesti sen eron.

Kyllä joku puoli mättää tai ei saa olla oma itsensä tms. jos tulee pettäneeksi kumppaniaan.

Eihän se pettäminen silloin mitään palkitse jos parisuhteessa saa sen tunteen, että se on palkitsevaa.

Tietysti voi olla niin, että ajan myötä suhde laimenee ja saattaa tulla kaipuu johonkin muuhunkin.

Mutta silloinhan se on juuri niin, että parisuhteesta puuttuu jokin.

Toiset kestävät sen, että joku puuttuu jos esimerkiksi antaa arvoa taloudelliselle puolelle tai turvallisudelle. Eivät halua riskeerata.

Mutta silloin ei ole kyse siitä etteikö ehkä haluaisi pettää.

Ehkä hekin pettäisivät jos uskaltaisivat.

Minä olen ollut ei-tyydyttävässä parisuhteessa, eli minä en saanut elää näköistäni elämää, vuosikausien ajan - eikä silti pettänyt enkä edes harkinnut sitä.