Lue keskustelun säännöt.
Töissä liian vähän resursseja ja liian kova vaatimustaso
Kyllästynyt asiantuntija
15.03.2021 |
Työvälineet eivät ole kunnossa, mutta silti työntekijän odotetaan pystyvän ihmeisiin. Mitään työtehtävien suunnittelua ei pysty tekemään, koska esimies heittää koko ajan ns. kiireellisiä tehtäviä eteen, jotka viivästyttävät kaikkea muuta toimintaa. Esimiehellä ei ole alaisten työn luonteesta mitään käsitystä. Osaston resurssit ovat mollissa, joten mitään ulkopuolista apua ei pysty hankkimaan. Alkaa riittää tämä!
Kommentit (36)
Tuossa putoavat kaikki oikeudentuntoiset ja tunnolliset työntekijät pois, koska väsyvät. Jäljelle jäävät pomon perseennuolijat ja keskinkertaisuudet, jotka eivät stressaa noista asioista niin paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siivousalalta kuulostaa.
Olen niitäkin töitä tehnyt. Siivousalalla on sentään se hyvä puoli, että voit uskotella itsellesi, että ehkä vielä pääset johonkin mukavampiin töihin, jos opiskelet ja hankit toisenlaista työkokemusta.
Asiantuntijana palkka on kyllä ok, mutta työ käy mielenterveyden päälle. Tuntuu täysin kaoottiselta säätämiseltä. Esimies ei käsitä mitä tarkoittaa, jos sanoo ettei uusia tehtäviä vain pysty ottamaan nopealla aikataululla vastaan, kun aiemmistakaan töistä ei ole vielä selvinnyt.
Kuinka pitkään tällaisissa olosuhteissa kannattaa yrittää sinnitellä? Työn takia on uniongelmia, koska stressiä on ihan liikaa.
Eripuolilta, sekä työntekijänä että johdossa työelämää katselleena sanon: tehkää se, mihin pystytte, parhaanne työajan puitteissa.
Oikeasti se johto olettaa teidän alaisten suunnittelevan työtänne koko ajan ja kun teille annetaan kiireellisiä tehtäviä, priorisoivan niitä suhteessa muuhun työhönne - työajan puitteissa. Toisin sanoen, pystyvän arvioimaan tilannekohtaisesti, missä jörjestyksessä asiat pitää tehdä. Jos et pysty, kysy lisää tietoja kunnes pystyt: kysy, miten kiireinen, mikä aikataulu ja voiko jotain toista aikataulua sitten venyttää tai voiko jonkun osuuden jostain toisesta työstä tehdä kevyemmellä otteella, vähemmän aikaa kåyttäen. Missä on se pyörä, jota ei tarvitse keksiä joka kerta uudelleen, vaan voi käyttää vanhaa pohjaa?
Jos edelleenkään et pysty arvioimaan, mieti, mitä koulutusta tarvitsisit pysyäksesi työtehtäviisi ja pyydä sitä.
Äläkä tee palkatonta ylityötä. Tee parhaasi työajan aikana, mutta älä sitä kauempaa. Jos työpaikalla jatkuvasti pystytään ihmeisiin, sitä tullaan odottamaan jatkossakin. Asiaan ei vaikuta se että joku tekee sen eteen vuorokauden ympäri palkatonta työtä - ihme on todistettavsti tapahtunut, sen siis oletetaan tapahtuvan toistekin.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka pitkään tällaisissa olosuhteissa kannattaa yrittää sinnitellä? Työn takia on uniongelmia, koska stressiä on ihan liikaa.
Itse hyppäsin suosiolla pois, kun tilanne jatkui ja paheni jo toista vuotta ja alkoi käydä terveyden päälle. Mikään työ ei ole sen arvoista, että menettää mielen- tai fyysisen terveytensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päiväkodin normiarki. Lisää tuohon jatkuva melusaaste ja altistumisvaara sekä tauoton työnteko niin ollaan lähellä varhaiskasvatuksen arkea.
Vierailija kirjoitti:
Eripuolilta, sekä työntekijänä että johdossa työelämää katselleena sanon: tehkää se, mihin pystytte, parhaanne työajan puitteissa.
Oikeasti se johto olettaa teidän alaisten suunnittelevan työtänne koko ajan ja kun teille annetaan kiireellisiä tehtäviä, priorisoivan niitä suhteessa muuhun työhönne - työajan puitteissa. Toisin sanoen, pystyvän arvioimaan tilannekohtaisesti, missä jörjestyksessä asiat pitää tehdä. Jos et pysty, kysy lisää tietoja kunnes pystyt: kysy, miten kiireinen, mikä aikataulu ja voiko jotain toista aikataulua sitten venyttää tai voiko jonkun osuuden jostain toisesta työstä tehdä kevyemmellä otteella, vähemmän aikaa kåyttäen. Missä on se pyörä, jota ei tarvitse keksiä joka kerta uudelleen, vaan voi käyttää vanhaa pohjaa?
Jos edelleenkään et pysty arvioimaan, mieti, mitä koulutusta tarvitsisit pysyäksesi työtehtäviisi ja pyydä sitä.
Äläkä tee palkatonta ylityötä. Tee parhaasi työajan aikana, mutta älä sitä kauempaa. Jos työpaikalla jatkuvasti pystytään ihmeisiin, sitä tullaan odottamaan jatkossakin. Asiaan ei vaikuta se että joku tekee sen eteen vuorokauden ympäri palkatonta työtä - ihme on todistettavsti tapahtunut, sen siis oletetaan tapahtuvan toistekin.
Esimies ei osallistu töiden suunnitteluun. Hän ei kanna vastuuta edes siinä vaiheessa, kun ulkopuolisille tahoille pitää tiedottaa, että liian korkein odotuksin käynnistettyjä hankkeita joudutaan ykskaks peruuttamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eripuolilta, sekä työntekijänä että johdossa työelämää katselleena sanon: tehkää se, mihin pystytte, parhaanne työajan puitteissa.
Oikeasti se johto olettaa teidän alaisten suunnittelevan työtänne koko ajan ja kun teille annetaan kiireellisiä tehtäviä, priorisoivan niitä suhteessa muuhun työhönne - työajan puitteissa. Toisin sanoen, pystyvän arvioimaan tilannekohtaisesti, missä jörjestyksessä asiat pitää tehdä. Jos et pysty, kysy lisää tietoja kunnes pystyt: kysy, miten kiireinen, mikä aikataulu ja voiko jotain toista aikataulua sitten venyttää tai voiko jonkun osuuden jostain toisesta työstä tehdä kevyemmellä otteella, vähemmän aikaa kåyttäen. Missä on se pyörä, jota ei tarvitse keksiä joka kerta uudelleen, vaan voi käyttää vanhaa pohjaa?
Jos edelleenkään et pysty arvioimaan, mieti, mitä koulutusta tarvitsisit pysyäksesi työtehtäviisi ja pyydä sitä.
Äläkä tee palkatonta ylityötä. Tee parhaasi työajan aikana, mutta älä sitä kauempaa. Jos työpaikalla jatkuvasti pystytään ihmeisiin, sitä tullaan odottamaan jatkossakin. Asiaan ei vaikuta se että joku tekee sen eteen vuorokauden ympäri palkatonta työtä - ihme on todistettavsti tapahtunut, sen siis oletetaan tapahtuvan toistekin.
Esimies ei osallistu töiden suunnitteluun. Hän ei kanna vastuuta edes siinä vaiheessa, kun ulkopuolisille tahoille pitää tiedottaa, että liian korkein odotuksin käynnistettyjä hankkeita joudutaan ykskaks peruuttamaan.
Joten myös ulospäin on täysin selvää, ettei organisaatio toimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka pitkään tällaisissa olosuhteissa kannattaa yrittää sinnitellä? Työn takia on uniongelmia, koska stressiä on ihan liikaa.
Itse hyppäsin suosiolla pois, kun tilanne jatkui ja paheni jo toista vuotta ja alkoi käydä terveyden päälle. Mikään työ ei ole sen arvoista, että menettää mielen- tai fyysisen terveytensä.
Löysitkö paremman työpaikan vai jouduitko hyppäämään tyhjän päälle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli ihan normaali suomalainen työpaikka tänä päivänä?
Resurssit ovat mollissa? Onko tuo joku sanonta nykyisin?
Joo mä olin tuollaisessa työpaikassa. Kaiken huipuksi jokaisen piti tehdä samat rutiiniasiat, mitkä söivät ihan järjettömän paljon aikaa asiantuntijatöiltä.
Lähdin pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eripuolilta, sekä työntekijänä että johdossa työelämää katselleena sanon: tehkää se, mihin pystytte, parhaanne työajan puitteissa.
Oikeasti se johto olettaa teidän alaisten suunnittelevan työtänne koko ajan ja kun teille annetaan kiireellisiä tehtäviä, priorisoivan niitä suhteessa muuhun työhönne - työajan puitteissa. Toisin sanoen, pystyvän arvioimaan tilannekohtaisesti, missä jörjestyksessä asiat pitää tehdä. Jos et pysty, kysy lisää tietoja kunnes pystyt: kysy, miten kiireinen, mikä aikataulu ja voiko jotain toista aikataulua sitten venyttää tai voiko jonkun osuuden jostain toisesta työstä tehdä kevyemmellä otteella, vähemmän aikaa kåyttäen. Missä on se pyörä, jota ei tarvitse keksiä joka kerta uudelleen, vaan voi käyttää vanhaa pohjaa?
Jos edelleenkään et pysty arvioimaan, mieti, mitä koulutusta tarvitsisit pysyäksesi työtehtäviisi ja pyydä sitä.
Äläkä tee palkatonta ylityötä. Tee parhaasi työajan aikana, mutta älä sitä kauempaa. Jos työpaikalla jatkuvasti pystytään ihmeisiin, sitä tullaan odottamaan jatkossakin. Asiaan ei vaikuta se että joku tekee sen eteen vuorokauden ympäri palkatonta työtä - ihme on todistettavsti tapahtunut, sen siis oletetaan tapahtuvan toistekin.
Esimies ei osallistu töiden suunnitteluun. Hän ei kanna vastuuta edes siinä vaiheessa, kun ulkopuolisille tahoille pitää tiedottaa, että liian korkein odotuksin käynnistettyjä hankkeita joudutaan ykskaks peruuttamaan.
Niinno, jos te olette asiantuntijoita, niin niin sen oikeastaan kuuluukin mennä. Perinteisestihän asiantuntijat olivat esimies-alaisrakenteen ulkopuolella ja raportoivat suoraan ylemmälle johdolle. Siksi asiantuntijan pitää osata suunnitella oma työnsä ja vastata siitä eteenpåin. No nykyään asiantuntija/konsulttifirmoissa ollaan siirrytty tiimirakenteisiin ja esimiessuhteet on tuotu sinnekin, mutta kulttuuri on silti sama: sinä suunnittelet miten teet työsi, esimies vastaa lähinnä siitä, että sitä on (ja samalla palkkarahaa).
Eikä niitä projekteja ikeasti yks-kaks jouduta peruuttamaan. Kyllä te tiedätte siitä aikaisemmin. Jopa sinä tiedät. Sano se ääneen, heti kun tiedät ja niin kauan kunnes tilanne muuttuu.
Täällä vähän sama juttu. Olen sanonut kiireestä esimiehelleni. Jos joku tulee pyytämään taas jotain, niin varaan aloituskokouksen pokkana elokuulle saatesanoilla, että resurssit kesälomaan asti on jo allokoitu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko teillä kehityskeskustelut, tää on juuri sinne kuuluva aihe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eripuolilta, sekä työntekijänä että johdossa työelämää katselleena sanon: tehkää se, mihin pystytte, parhaanne työajan puitteissa.
Oikeasti se johto olettaa teidän alaisten suunnittelevan työtänne koko ajan ja kun teille annetaan kiireellisiä tehtäviä, priorisoivan niitä suhteessa muuhun työhönne - työajan puitteissa. Toisin sanoen, pystyvän arvioimaan tilannekohtaisesti, missä jörjestyksessä asiat pitää tehdä. Jos et pysty, kysy lisää tietoja kunnes pystyt: kysy, miten kiireinen, mikä aikataulu ja voiko jotain toista aikataulua sitten venyttää tai voiko jonkun osuuden jostain toisesta työstä tehdä kevyemmellä otteella, vähemmän aikaa kåyttäen. Missä on se pyörä, jota ei tarvitse keksiä joka kerta uudelleen, vaan voi käyttää vanhaa pohjaa?
Jos edelleenkään et pysty arvioimaan, mieti, mitä koulutusta tarvitsisit pysyäksesi työtehtäviisi ja pyydä sitä.
Äläkä tee palkatonta ylityötä. Tee parhaasi työajan aikana, mutta älä sitä kauempaa. Jos työpaikalla jatkuvasti pystytään ihmeisiin, sitä tullaan odottamaan jatkossakin. Asiaan ei vaikuta se että joku tekee sen eteen vuorokauden ympäri palkatonta työtä - ihme on todistettavsti tapahtunut, sen siis oletetaan tapahtuvan toistekin.
Esimies ei osallistu töiden suunnitteluun. Hän ei kanna vastuuta edes siinä vaiheessa, kun ulkopuolisille tahoille pitää tiedottaa, että liian korkein odotuksin käynnistettyjä hankkeita joudutaan ykskaks peruuttamaan.
Niinno, jos te olette asiantuntijoita, niin niin sen oikeastaan kuuluukin mennä. Perinteisestihän asiantuntijat olivat esimies-alaisrakenteen ulkopuolella ja raportoivat suoraan ylemmälle johdolle. Siksi asiantuntijan pitää osata suunnitella oma työnsä ja vastata siitä eteenpåin. No nykyään asiantuntija/konsulttifirmoissa ollaan siirrytty tiimirakenteisiin ja esimiessuhteet on tuotu sinnekin, mutta kulttuuri on silti sama: sinä suunnittelet miten teet työsi, esimies vastaa lähinnä siitä, että sitä on (ja samalla palkkarahaa).
Eikä niitä projekteja ikeasti yks-kaks jouduta peruuttamaan. Kyllä te tiedätte siitä aikaisemmin. Jopa sinä tiedät. Sano se ääneen, heti kun tiedät ja niin kauan kunnes tilanne muuttuu.
Kyllä niitä esimiehen käynnistämiä projekteja joudutaan ihan ykskaks peruuttamaan resurssipulan takia. Esimies voi olla itsekseen käynnistänyt jotakin eikä ole lainkaan huomioinut miten asioiden kanssa tullaan jatkamaan.
Vierailija kirjoitti:
Eripuolilta, sekä työntekijänä että johdossa työelämää katselleena sanon: tehkää se, mihin pystytte, parhaanne työajan puitteissa.
Työaika on hyvin suhteellinen käsite monissa yksityisen puolen asiantuntijatehtävissä. Käytännössä annetaan ymmärtää sopivasti vihjaillen että tämä on nyt vaan saatava hoidettua, tai....
Vierailija kirjoitti:
Täällä vähän sama juttu. Olen sanonut kiireestä esimiehelleni. Jos joku tulee pyytämään taas jotain, niin varaan aloituskokouksen pokkana elokuulle saatesanoilla, että resurssit kesälomaan asti on jo allokoitu.
Fiksua. Toivottavasti tuo avaa silmiä.
Ongelma on se, että esimiehet eivät välttämättä ymmärrä lainkaan (tai eivät edes välitä), mitä joku työn tekeminen käytännössä vaatii. Mutta esimies kuitenkin päättää henkilöresursseista ja aikatauluista.
Mitä kuvittelit työsi olevan? Vauvapalstalla kirjoittamista?
Siivousalalta kuulostaa.