Lue keskustelun säännöt.
Töissä liian vähän resursseja ja liian kova vaatimustaso
Kyllästynyt asiantuntija
15.03.2021 |
Työvälineet eivät ole kunnossa, mutta silti työntekijän odotetaan pystyvän ihmeisiin. Mitään työtehtävien suunnittelua ei pysty tekemään, koska esimies heittää koko ajan ns. kiireellisiä tehtäviä eteen, jotka viivästyttävät kaikkea muuta toimintaa. Esimiehellä ei ole alaisten työn luonteesta mitään käsitystä. Osaston resurssit ovat mollissa, joten mitään ulkopuolista apua ei pysty hankkimaan. Alkaa riittää tämä!
Kommentit (36)
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on se, että esimiehet eivät välttämättä ymmärrä lainkaan (tai eivät edes välitä), mitä joku työn tekeminen käytännössä vaatii. Mutta esimies kuitenkin päättää henkilöresursseista ja aikatauluista.
Näinhän se on. Kauhulla mietin miten selviän eläkeikään asti, jos stressin määrä on työn takia koko ajan tapissa. Ehkä sitten tulee aivoinfarkti tai sydän pettää ennen eläkeikää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eripuolilta, sekä työntekijänä että johdossa työelämää katselleena sanon: tehkää se, mihin pystytte, parhaanne työajan puitteissa.
Oikeasti se johto olettaa teidän alaisten suunnittelevan työtänne koko ajan ja kun teille annetaan kiireellisiä tehtäviä, priorisoivan niitä suhteessa muuhun työhönne - työajan puitteissa. Toisin sanoen, pystyvän arvioimaan tilannekohtaisesti, missä jörjestyksessä asiat pitää tehdä. Jos et pysty, kysy lisää tietoja kunnes pystyt: kysy, miten kiireinen, mikä aikataulu ja voiko jotain toista aikataulua sitten venyttää tai voiko jonkun osuuden jostain toisesta työstä tehdä kevyemmellä otteella, vähemmän aikaa kåyttäen. Missä on se pyörä, jota ei tarvitse keksiä joka kerta uudelleen, vaan voi käyttää vanhaa pohjaa?
Jos edelleenkään et pysty arvioimaan, mieti, mitä koulutusta tarvitsisit pysyäksesi työtehtäviisi ja pyydä sitä.
Äläkä tee palkatonta ylityötä. Tee parhaasi työajan aikana, mutta älä sitä kauempaa. Jos työpaikalla jatkuvasti pystytään ihmeisiin, sitä tullaan odottamaan jatkossakin. Asiaan ei vaikuta se että joku tekee sen eteen vuorokauden ympäri palkatonta työtä - ihme on todistettavsti tapahtunut, sen siis oletetaan tapahtuvan toistekin.
Esimies ei osallistu töiden suunnitteluun. Hän ei kanna vastuuta edes siinä vaiheessa, kun ulkopuolisille tahoille pitää tiedottaa, että liian korkein odotuksin käynnistettyjä hankkeita joudutaan ykskaks peruuttamaan.
Suorittavassa työssä tämä menee yleensä niin että loppuunajettu suorittava porras ilmoittaa ylemmäs ettei ehditä enää yhtään enempää, mutta myynti myy silti lisää keikkaa ja no can do'n ilmoittaminen kiukkuisille asiakkaille jää suorittavan portaan tehtäväksi. Pomot pelailee sillä aikaa pasianssia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eripuolilta, sekä työntekijänä että johdossa työelämää katselleena sanon: tehkää se, mihin pystytte, parhaanne työajan puitteissa.
Työaika on hyvin suhteellinen käsite monissa yksityisen puolen asiantuntijatehtävissä. Käytännössä annetaan ymmärtää sopivasti vihjaillen että tämä on nyt vaan saatava hoidettua, tai....
Tai mitä? Mikä se ”tai” työntekijån kannalta on? Saa potkut ja etsii toisen työn, missä homma on järkevämmin hoidossa? Huonosti asioita hoitava firma kaatuu? Winwin
(julkisella puolella tuosta ei edes vihjailla, vaan se on ihan julkilausuttua puhetta: tämä täytyy hoitaa katastrofitilanteesta huolimatta tai tulee oikeusjuttu ja miljoonakorvaukset. )
Vierailija kirjoitti:
Mitä kuvittelit työsi olevan? Vauvapalstalla kirjoittamista?
Joo, haluaisin olla ihan kuin sinä. Olet idolini!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on se, että esimiehet eivät välttämättä ymmärrä lainkaan (tai eivät edes välitä), mitä joku työn tekeminen käytännössä vaatii. Mutta esimies kuitenkin päättää henkilöresursseista ja aikatauluista.
Näinhän se on. Kauhulla mietin miten selviän eläkeikään asti, jos stressin määrä on työn takia koko ajan tapissa. Ehkä sitten tulee aivoinfarkti tai sydän pettää ennen eläkeikää.
Aika monella vastaavaa työtä samanlaisessa organisaatiossa tekevällä henkilöllä tuntuu olevan terveysongelmia, koska tällainen työ heikentää reilusti henkistä hyvinvointia. Vaikea saada työ ja vapaa-aika balanssiin, jos työ on luonteeltaan kaoottista ja vaatii jatkuvaa venymistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työvälineet ei kunnossa...
Muistelen omasta työhistoriasta yhtä työpaikkaa, jossa henkilö vastasi käytännössä isosta palvelinjärjestelmästä, mutta työnantajalta ei löytynyt rahaa kustaan työntekijälle kännykkää työnantajan puolesta. Henkilö soitteli monta kuukautta kaikki työpuhelut omasta puhelimesta ja omalla liittymällä...
Samaan aikaan vähän isompi esiemies hänen yläpuolellaan matkusteli ympäri maailmaa ties missä kokouksissa ja koko paikan johtaminen oli täysin tuuliajolla....
Mulla olis äkkiä pudonnut kännykkä lattialle ja mennyt rikki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työvälineet ei kunnossa...
Muistelen omasta työhistoriasta yhtä työpaikkaa, jossa henkilö vastasi käytännössä isosta palvelinjärjestelmästä, mutta työnantajalta ei löytynyt rahaa kustaan työntekijälle kännykkää työnantajan puolesta. Henkilö soitteli monta kuukautta kaikki työpuhelut omasta puhelimesta ja omalla liittymällä...
Samaan aikaan vähän isompi esiemies hänen yläpuolellaan matkusteli ympäri maailmaa ties missä kokouksissa ja koko paikan johtaminen oli täysin tuuliajolla....
Mulla olis äkkiä pudonnut kännykkä lattialle ja mennyt rikki.
Uuden kännykän hankkiminen omaan käyttöön on suhteellisen iso investointi, jos on pieni palkka. Siksi moni jättää tuollaisen mielenosoituksen välistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä kehityskeskustelut, tää on juuri sinne kuuluva aihe.
Ilmeisesti todella moni henkilö on antanut palautetta siitä, ettei työtä voi organisoida näin. Mutta se ei tee esimiehestä yhtään osaavaampaa. Ovi käy siksi tiuhaan.
Enemmänkin sääntö kuin poikkeus kaikkialla. Omakin työ on kaoottista, kiireistä ja mikään asia ei ole oikein kontrollissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on se, että esimiehet eivät välttämättä ymmärrä lainkaan (tai eivät edes välitä), mitä joku työn tekeminen käytännössä vaatii. Mutta esimies kuitenkin päättää henkilöresursseista ja aikatauluista.
Näinhän se on. Kauhulla mietin miten selviän eläkeikään asti, jos stressin määrä on työn takia koko ajan tapissa. Ehkä sitten tulee aivoinfarkti tai sydän pettää ennen eläkeikää.
Riski sepelvaltimotautiin, kakkostyypin diabetekseen, burn-outiin ja pysyvään ennenaikaiseen työkyvyttömyyteen on ilmeinen.
Vierailija kirjoitti:
Enemmänkin sääntö kuin poikkeus kaikkialla. Omakin työ on kaoottista, kiireistä ja mikään asia ei ole oikein kontrollissa.
Mikä sinua auttaa jaksamaan? Minusta tuntuu työstressin ja siitä johtuvien uniongelmien takia kuin olisin koko ajan lähellä saada paniikkikohtauksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmänkin sääntö kuin poikkeus kaikkialla. Omakin työ on kaoottista, kiireistä ja mikään asia ei ole oikein kontrollissa.
Mikä sinua auttaa jaksamaan? Minusta tuntuu työstressin ja siitä johtuvien uniongelmien takia kuin olisin koko ajan lähellä saada paniikkikohtauksen.
Palkka on asianmukainen, mutta tuntuu ettei se siltikään ole tämänarvoinen. Haluaisin oikeasti pystyä keskittymään työhöni sen sijaan, että joudun keskittymään stressin oireiden hallintaa, koska työolot ovat niin kaoottiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmänkin sääntö kuin poikkeus kaikkialla. Omakin työ on kaoottista, kiireistä ja mikään asia ei ole oikein kontrollissa.
Mikä sinua auttaa jaksamaan? Minusta tuntuu työstressin ja siitä johtuvien uniongelmien takia kuin olisin koko ajan lähellä saada paniikkikohtauksen.
Palkka on asianmukainen, mutta tuntuu ettei se siltikään ole tämänarvoinen. Haluaisin oikeasti pystyä keskittymään työhöni sen sijaan, että joudun keskittymään stressin oireiden hallintaa, koska työolot ovat niin kaoottiset.
Auttaisiko tehtävien kiinteä jaksotus: töiden priorisointiaika, puhelinaika, palaveriaika, keskittymistä vaativa työaika, häiriövapaa lounastauko, raportointiaika? Mitään työtä ei voi tehdä kunnolla jos koko ajan tulee työskentelyä häiritseviä yllättäviä keskeytyksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä kuvittelit työsi olevan? Vauvapalstalla kirjoittamista?
Joo, haluaisin olla ihan kuin sinä. Olet idolini!
Ahaa, sinä olet täällä töissä vain lukijapuolella, minä kirjoitamassa! Mutta osaan myös lukea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmänkin sääntö kuin poikkeus kaikkialla. Omakin työ on kaoottista, kiireistä ja mikään asia ei ole oikein kontrollissa.
Mikä sinua auttaa jaksamaan? Minusta tuntuu työstressin ja siitä johtuvien uniongelmien takia kuin olisin koko ajan lähellä saada paniikkikohtauksen.
Teen voitavani työajan puitteissa. Pyydän apua jos tarvitsen ja jos en saa tehtyä kaikkea itse tai aika loppuu kesken niin se on voivoi. Ennen stressasin, nykyään pyrin olemaan dynaaminen ja tekemään ns. realistisen parhaani. Olen myös kovettunut itseni kritiikille ja yritän olla ottamatta itseeni.
Työvälineet ei kunnossa...
Muistelen omasta työhistoriasta yhtä työpaikkaa, jossa henkilö vastasi käytännössä isosta palvelinjärjestelmästä, mutta työnantajalta ei löytynyt rahaa kustaan työntekijälle kännykkää työnantajan puolesta. Henkilö soitteli monta kuukautta kaikki työpuhelut omasta puhelimesta ja omalla liittymällä...
Samaan aikaan vähän isompi esiemies hänen yläpuolellaan matkusteli ympäri maailmaa ties missä kokouksissa ja koko paikan johtaminen oli täysin tuuliajolla....