Äitini oli kuullut Järviradiosta neuvon RDS -autoradion käytöstä ja soveltanut sitä omaan kellolliseen matkaradioonsa

Vanhemmille ihmisille teknologia on monesti mystistä. Oma isoäitini s. 1910 kielsi kategorisesti sen, että hänen televisionsa kanavaa voisi vaihtaa ykköseltä jollekin muulle, sillä oli riski siitä, että televisio menee siitä sekaisin ja lakkaa toimimasta.

Ykköstä siis katseltiin aina siellä oltaessa.

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmille ihmisille teknologia on monesti mystistä. Oma isoäitini s. 1910 kielsi kategorisesti sen, että hänen televisionsa kanavaa voisi vaihtaa ykköseltä jollekin muulle, sillä oli riski siitä, että televisio menee siitä sekaisin ja lakkaa toimimasta.

Ykköstä siis katseltiin aina siellä oltaessa.

Minun mummini - syntynyt 1912 peitteli tv-n kuvaruudun sanomalehdellä aina katsomisen jälkeen. Perustelu oli, ettei päivänvalo haalista värejä. Siinä ei auttanut mitkään selitykset sähköisesti luoduista väreistä sun muusta - aina oli se aukiviikattu Keskisuomalaisen keskisivu siinä ruudun edessä.

No nyt naurattaa niin että kyyneleet valuu, kiitos näistä muistoista.

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmille ihmisille teknologia on monesti mystistä. Oma isoäitini s. 1910 kielsi kategorisesti sen, että hänen televisionsa kanavaa voisi vaihtaa ykköseltä jollekin muulle, sillä oli riski siitä, että televisio menee siitä sekaisin ja lakkaa toimimasta.

Ykköstä siis katseltiin aina siellä oltaessa.

Ja kerrottakoot, että tämä muisto on 90-luvulta ja talosta, jossa oli kaikki mahdolliset kaapelikanavat.

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmille ihmisille teknologia on monesti mystistä. Oma isoäitini s. 1910 kielsi kategorisesti sen, että hänen televisionsa kanavaa voisi vaihtaa ykköseltä jollekin muulle, sillä oli riski siitä, että televisio menee siitä sekaisin ja lakkaa toimimasta.

Ykköstä siis katseltiin aina siellä oltaessa.

Tämä jonkun laitteen "sekaisin" meneminen ei taida olla ihan yksittäisten ihmisten pelko, sillä muistan omien iäkkäiden sukulaisteni murehtineen samaa asiaa erinäisissä muodoissaan. Ja kuinka monta erilaisen laitteen toimintoa on jäänyt käyttämättä sen takia, että ei jonkin sekoamisen tai rikkoutumisen pelossa niitä uskalleta käyttää. Oma äitini soitti joskus ja kertoi että hänen tiskikoneensa oli seonnut ja siinä paloi aivan ihmeellisiä valoja, jotka siinä eivät yleensä pala, ja mietti että uskaltaako koko laitetta ylipäätään käyttää. Tiskasi sitten viikon verran käsin, kunnes menin käymään ja totesin, että laite oli mennyt kattilaohjelmalle ilmeisesti vahingossa jonkun osuman seurauksena. Painoin yhtä nappia ja äiti oli iloissaan, kun kone oli jälleen saatettu kuntoon tästä sekoamistilasta ja pääsi jälleen pesemään tiskejä sillä yhdellä ja ainoalla käyttökelpoisella ohjelmalla.

Sekaisin kuin käkikello kaapin pohjalla.

Isäni ei haluaisi päivittää puhelinta, tablettia tai tietokonettakaan koska ne kuulemma vain menevät enemmän solmuun päivityksistä.

Mammani taas kauhistui, kun autoradiossa oli kanava vaihtunut eikä osannut vaihtaa sitä takaisin haluamalleen kanavalle. Samainen mamma kelasi cd-levyt alkuun musiikin kuuntelemisen jälkeen.

Meillä oli hirveä meteli siitä, kun vanhempien mökille piti hankkia televisio ja samanlaista Sony Trinitronia (?) kuin heillä kotonaan on ei saa mistään ja toisenlaista ei osaa muka virittää.

Vierailija kirjoitti:

Isäni ei haluaisi päivittää puhelinta, tablettia tai tietokonettakaan koska ne kuulemma vain menevät enemmän solmuun päivityksistä.

Mammani taas kauhistui, kun autoradiossa oli kanava vaihtunut eikä osannut vaihtaa sitä takaisin haluamalleen kanavalle. Samainen mamma kelasi cd-levyt alkuun musiikin kuuntelemisen jälkeen.

Ilmeisesti auton ajaminen siis kuitenkin onnistui, vaikka radion kanavan vaihtaminen oli ylipääsemätön haaste. Suhteellista on tekniikkarajoittuneisuus.