Kaverini haluaisi, että antaisin lapseni huostaan
Olen ihan normaali, työssäkäyvä, vakavarainen ja perusterve ihminen, mutta kuulemma huonon itsetuntoni vuoksi minun pitäisi antaa lapseni huostaan. En ole myöskään kuulemma riittävän esimerkillinen tai perinteisellä tavalla äidillinen ihminen muuten, vaikka oikeasti olen välittävä, empaattinen ja avoin sekä olen aidosti kiinnostunut lasten hyvinvoinnista. Joskus heikkona hetkenä olen jopa harkinnut asiaa, kun tuollaista palautetta saan, mutta isälleenhän he toki silloin menisivät. Mitä mieltä olette aiheesta?
Kommentit (23)
Lähinnä ihmettelen miksi pidät tuollaista ihmistä kaverinasi.
Olis se a bortt i pitäny tehdä. Tai ehkäisyä käyttää. Ei olis nyt ongelmaa.
Haistata pitkät kaverillesi. Oletpa tosiaan aika heikko itsetunnoltasi, mutta onneksi sitä voi vahvistaa. Ja et kyllä anna lastasi huostaan käärmekielien vuoksi. Älä kuuntele myrkyllisiä sanoja.
Kannattaa nyt ihan ensimmäisenä tarkistaa oma lähipiiri. Esim onko tuo kaveri minkäänmoisen ystävyyden arvoinen
vmp, parempia provoja, eikä aina saman toistoa
Haha. Riittää, että on riittävän hyvä äiti. Tyttäreni on nyt 18 ja kiesus mitä mokia on tullutkaan tehtyä kasvatuksessa. Tytär on ihan riittävän täysipäinen ja lukiossa. Hyvä ystäväni on koulupsykologi. Kaikessa suuressa viisaudessaan, kokeneena ja kouluttautuneena, hänkin on vain riittävän hyvä äiti. Itse näen useita virheitä hänessä. Ahdistava ylikasvattaminen ja loputon valmentaminen on varmaan pitkän päälle vähän ahdistavaa. Suurin trauma minkä lapsellesi voit antaa, on äidin hylkääminen.
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä ihmettelen miksi pidät tuollaista ihmistä kaverinasi.
Varmaan se huono itsetunto on sitten syynä. ☹ En osaa oikein puolustautua ilkeiltä ihmisiltä ja otan vakavasti sellaisten sanomiset, jotka oikeasti haluavat vain pahaa minulle.
Olen kyseistä minua useita kertoja solvannutta ihmistä pitänyt kaverinani vuosikausia. Välillä hän jonkun tekosyyn varjolla solvaa ja pilkkaa mua todella törkeästi, jopa huorittelee, uhkailee ja manipuloi sekä mustamaalaa minua muille. Itse asiassa hän juoruilee käytännössä kaikista muista läheisistään minullekin eli jollain hajota ja hallitse -taktiikalla pitää isoa kaveripiiriään yllä.
Hän ei juurikaan ikinä ole pyytänyt mitään anteeksi, mutta ovelasti manipuloimalla saa minut heltymään ja unohtamaan kaiken negatiivisen. Välillä hän onkin sitten todella kiva ja hauskaa juttuseuraa. Niiden hyvien hetkien voimalla olen häntä jaksanut.
Yritän vain jaksaa painaa arkea ja velvollisuuksia ja olen sellainen hissukkamainen puurtaja. Mutta syövät jotenkin luontoani nuo uhkailut, syyllistämiset ja suoranainen kiusaaminen.
Vierailija kirjoitti:
Olis se a bortt i pitäny tehdä. Tai ehkäisyä käyttää. Ei olis nyt ongelmaa.
Kaverini taitaa olla linjoilla?
Vierailija kirjoitti:
Olis se a bortt i pitäny tehdä. Tai ehkäisyä käyttää. Ei olis nyt ongelmaa.
Kerropa sitten, mistä ongelmasta on kyse? Minua kiinnostaa aidosti.
Vierailija kirjoitti:
vmp, parempia provoja, eikä aina saman toistoa
Mihin viittaat? Otin aiheen itse ensi kertaa puheeksi tällä palstalla.
Jos kaverini tai joku muu kertoo sen syyn rehellisesti, niin voin jopa harkita asiaa ja alkaa jotemkin edistää asiaa (esim. voin kysellä alustavasti prosessista tai puhua isän kanssa asiasta). Mutta en tiedä, mikä on se ongelma ja miksi en olisi saanut saada lapsia. Onko todella pelkkä huono itsetunto riittävä syy? Ja mikä on se mahdollinen muu syy, miksi olen keskivertonaista huonompi äidiksi?
En voi työstää asiaa, jos en tiedä syytä. Ja ei minun itsetuntoni nyt keskivertosuomalaista kovin paljon huonompi edes ole. Hieman raukkamaista väittää jotakin, mutta jättää sitten perustelematta se syy.
Kaverini oikeasti haluaisi ilmeisesti tuhota elämäni muutenkin. Ilmennän ilmeisesti jotenkin kaikkea huonoa ja pahaa hänelle. Minun pitäisi olla täsmälleen samanlainen kuin hän, edustaa samanlaisia arvoja ym. tai muuten olen hänen mielestään kelvoton yksilö.
En ymmärrä sitä, miksi hän aiemmin halusi edes olla kaverini. Hän on nimittäin väheksynyt useitakin asioita elämässäni: opiskelujani ja työtäni sekä läheisiäni. Kaikessa tekemässäni on aina jotain nokittavan arvoista ja valitettavaa hänen mielestään.
Jotenkin hassuin seikka tässä on sekin, että kyseinen kaverini ei oikeasti edes tunne minua. En ole nimittäin edes kehdannut kertoa joistakin minulle tärkeistä jutuista hänelle lainkaan. Kommunikointi on jäänyt vähän teinimäiselle tasolle hänen kanssaan.
Eli siis hän kuvittelee, että olen vain sitä, mitä olen hänen seurassaan. Ei hän tiedä niistä herkemmistä asioista, jotka ovat minulle tärkeitä, ei hän tiedä unelmistani myöskään. Eikä ongelmistakaan aidosti. En ole nimittäin uskaltanut mistään oikeasti arasta puhua hänelle. Olen tehnyt itsestäni vain sellaisen vitsikkään pellen ja karikatyyrihahmon, sillä kavereitteni seurassa haluan olla vitsikäs ja hauska. En uskalla puhua mistään tärkeämmästä muiden kuin ehkä seurustelukumppanini kanssa.
Joten jos kaverini tosiaan tuli ketjuun ja viittasi "ongelmaan", niin hän ei tosiaan oikeasti edes tiedä, mitä oikeasti haluan, kun oon tavallaan vetänyt roolia kavereiden seurassa aina.
T. Ap
Vaikuttaa kateelliselta ihmiseltä, joka koettaa vahingoittaa perhettäsi. Liekö aivan terve päästään. Kaihda häntä.
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa kateelliselta ihmiseltä, joka koettaa vahingoittaa perhettäsi. Liekö aivan terve päästään. Kaihda häntä.
Hän ei ole koskaan myöntänyt olevansa kateellinen ainakaan. Omasta mielestään hän on vakaasti sitä mieltä, mitä sanoo. Ja hänestä itsestään tulee erittäin itsevarma vaikutelma. Hän on omasta mielestään kaikissa asioissa oikeassa, eikä halua kyseenalaistaa itseään. Muiden on vain parasta olla samaa mieltä hänen kanssaan tai jos ei ole, se eri mieltä oleva on hänen mielestään jotenkin vajavainen ajattelukyvyltään. Ei hän käytännössä koskaan myönnä tehneensä mitään väärin missään, mikä on myös hieman erikoista. Siis kaikissa muissa on aina vika pienimpiinkin epäkohtiin. Mutta toivottavasti asia olisi noin kuin sanot.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
0/5
Ei ole provo, ei. Kunpa olisikin.
Niin, no ensimmäiseksi katkaiset väliin tähän "kaveriin" mitään syytä ilmoittamatta ja anteeksi pyytelemättä. Ghostaa se paskiainen ja jatka elämääsi.
Problem solved.
Höpsistä pussiin. Muuta neuvoa ei tule.