Lue keskustelun säännöt.
Miten oppia hyväksymään se ettei koskaan päässyt työelämään?
04.03.2021 |
Ei tässä ole edes sitä omaa perhettä lohtuna, tyyliin "onhan edes nuo lapset". Ei ole mitään. Ne alat joilla on työvoimapulaa - no, mä en sovellu niille vaikka olen jopa yrittänytkin. Siis mua ei kerta kaikkiaan huolita minnekään. Ei ole työkokemusta kuin yhdestä työstä josta tulee vain miinuspisteitä työ- ja opintopaikkoja hakiessa (halveksituin ala ja työnkuva) ja ikää on niin paljon että se työkokemuksen puute jo sinänsä estää työllistymisen kun sitä pidetään niin outona.
Kommentit (2)
Vierailija kirjoitti:
Vielä voit hyvinkin päästä. Jos työkokemusta on, ennen pitkää jotain löytyy. Moneen opiskelupaikkaan ei tarvita työkokemusta. Tuskin sinua täysin outona pidetään.
Voisitko vielä hankkia lapsia? Nykyään lahjamunasolutkin ovat vaihtoehto. Elämä on täynnä tekemistä ja uusia avauksia, kunhan tarttuu toimeen.
Eli tarjoat ratkaisuksi vain pitää (turhaa) toivoa yllä? Olen eri, mutta entä kun ikää on jo 46? Eli jotkut lahjamunasolut (jotka ei edes kiinnosta) voi unohtaa saman tien, varsinkaan kun ei ole sitä kumppaniakaan edes. Monta koulutusta, mutta yhdelläkään koulutusalallani ei töitä, ja korona vei nekin vähät paikat mitä ennen oli. Ei rahaa ajokorttiin ja autoon, jotka ehkä hieman parantaisivat työmahdollisuuksia. Kaikki harrastukset lopetettu ja suurin osa paikoista kiinni. Asunto vuokrakämppä, jota ei enempää saa rempata, mitä jo olen tehnyt. Päivät kuluvat tällä palstalla. Kyllä tämä lohduttomalta näyttää, ei tulevaisuutta, pelkkää oleskelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vielä voit hyvinkin päästä. Jos työkokemusta on, ennen pitkää jotain löytyy. Moneen opiskelupaikkaan ei tarvita työkokemusta. Tuskin sinua täysin outona pidetään.
Voisitko vielä hankkia lapsia? Nykyään lahjamunasolutkin ovat vaihtoehto. Elämä on täynnä tekemistä ja uusia avauksia, kunhan tarttuu toimeen.