Sijaislapsesta kysymyksiä!

On perheisiin sijoitettuja lapsia, mutta he eivät ole kenenkään sijaislapsia. Tämä on ihan ensimmäisiä asioita joita sinun ap täytyy oppia.

lisää kokemuksia?



t. ap

Sijaisvanhemmista huutava pula, joten hienoa jos joku pystyisi antamaan kodin näille lapsille. Täydellinen vanhempi ei tarvitse olla, eiköhän ihan tavallinen perhe riitä. Tosin haastavampaa saattaa olla kuin "normaalien" lasten kanssa, mutta sitä on vaikea etukäteen tietää. Suurella osalla sujuu kuitenkin myös ilman suurempia ongelmia.

Onko kellään kokeumsuta kuinka omat lapset ovat shutautuneet kun perheeseen on tullut sijaislapsi?



t. ap

Tavallinen perhe,joissa ei suurempia ongelmia..esim.mielenterveys,alkoholi tms..Sijaisperheella tulisi olla lapselle oma huone (tai tila) perheessa,sijaislapsesta saa palkkiota,tarkemmat summat löytyvät esi.sijaisvanhemmaksi.fi sivustolla..

Jos päätätte ryhtyä,niin ei muuta kuin rohkeasti yhteyttä pelastakaa lapset ry:hyn tai sosiaalitoimistoon..siitä se sitten lähtee..niin ja pride-koulutus on varmaankin käytävä ensin,minkä sitten järjestävä taho järjestää..

Hoida ne kolme omaasi ja tyydy siihen eikö siinä ole tarpeeksi hommaa jos lapset ovat pieniä.

ja kiinnostaa samat asiat. Mulle on ihan sama saako siitä lapsesta lapsilisää tai jotain tukia, pääasia olisi se ajatus, että voi antaa kodin edes yhdelle huonommissa oloissa elävälle lapselle. Meillä mies empii asiaa, osin oman vaativan ja paljon matkustusta sisältävän työnäs vuoksi.

Koulutus pitää käydä, kotoan tehdään arvioita, teitä haastatellaan tarkkaan jne. Me olemme käyneet miehen kanssa koulutuksen, mutta odottelemme nyt että nuorin lapsi kasvaa. Nuorimmaisemme on 3v, ja nyt ei siis ollut vielä mahdollisuutta saada sijaislasta, koska omat niin pieniä. Ohjeena saatiin, että sitten kun omat lapset ovat n. kouluiässä.



Keskusteluissa joita koulutuksessa kävimme, kesksusteltiin myös lasten suhtautumisesta, helppoahan se ei tule olemaan. Varsinkin jos sijaislapsi lähtee jossainvaiheessa lopullisesti vielä pois. Siksi ainakin itse haluan, että omat lapset ovat ehkä hieman vanhempia, jotta ymmärtävät asioita. Helppoahan sijaisperheen elämä ei ole kenellekkään. Omilla vanhemmillani oli sijaislapsia useita, ja lapsia tuli aj meni:( Olin itse silloin lapsi, ja koville otti sekä meille lapsille, että vanhemmille. Auttamisen halusta sijaislapsia otetaan. JA joskua pitää olla myös valmis luopumaan. Siltä osin varmaan monelle todella henkisesti rankkaa. Tsemppiä.

että sijaislapset ovat lähes aina erityistarpeisia. Varsin iso osa kärsii jonkinasteisista käytöshäiriöistä ja keskittymis/oppimisvaikeuksista. Monella on taustalla äidin päihdeongelmat (myös raskausaikaiset). Lähes kaikilla on ongelmia kiintymyssuhteen muodostamisessa ja pitkäaikainen terapia on tarpeen.

Siksi asiaa kannattaa ilman muuta harkita myös omien lasten näkökulmasta. Miten he suhtautuvat uuteen perheenjäseneen, jolla mahdollisesti voi olla vaikeitakin ongelmia.

sijaislapsi tulisi mieluiten perheen nuorimmaksi lapseksi??

En täll' rikastua meinaakaan, vaan mietin taloudellisia asioita että lapselle riittäisi rahaa meillä. Ettei siis jouduta koko perhe sen vuoksi liian tiiukoille.



Nuorin lapsemme, 7v on kyllä vastaan ajatusta? onko turha edes miettiä asiaa?

Sijaisvanhemmat ovat lapselle vanhempien sijaisia - lapsi ei ole kenenkään sijainen.

Olemme olleet sijaisperhe 12 vuotta, aloittaessamme vanhimmat lapsemme olivat alakoululaisia ja nuorin 4v.

Omasta kokemuksesta sanoisin, että olisi hyvä, jos biologiset lapset olisivat selkeästi vanhempia kuin sijoitukseen tuleva/tulevat.

Meille sijoitettiin ensimmäiseksi FAS-vauva, joka biologiselta iältään on vajaat kolme vuotta nuorinta biologista lastamme nuorempi ja luulimme, että heillä olisi leikkiseuraa toisistaan, kun ovat vielä samaa sukupuoltakin, mutta toisin on käynyt.

FAS-lapsi on osoittautunut lievästi kehitysvammaiseksi, hänellä on hahmotushäiriö, oman toiminnan ohjauksen häiriöitä, sekä keskittymis- ja tarkkaavaisuushäiriö l. - autistiset piirteet vielä näihin lisänä, niin ei leikkiminen ole koskaan ollut hänen juttunsa tai pelaaminen.