Lue keskustelun säännöt.
Miten kannattaisi suhtautua lapsen passiivis-aggressiiviseen isään, joka ei halua oikein ottaa vastuuta?
26.02.2021 |
Tilanne on se, että lapsen isältä pitää kysyä samat kysymykset monta kertaa ja muistuttaa asioista. Tosi usein jättää ihan neutraaleihin kysymyksiin vastamaatta, kuten: "Muistattehan tehdä matikan läksyt?" Sitten kun lapsi palaa viikonlopun jälkeen sunnuntai-iltana kotiin huomaan, että matikan tehtävät on tekemättä. Kysyn tästä eksältäni ja tulee vastaus: "Joo, lapsi muisti vasta kotimatkalla, että ne olisi pitänyt tehdä." Noh, senpä takia juuri muistutinkin kaksi päivä äaiemmin lapsen isää asiasta, että läksyt tulevat varmasti tehtyä. Mutta siihen kysymykseen en saanut koskaan tietenkään vastausta...
Olen tulkinnut tilanteen niin, että isä jättää viesteihin tahallaan vastaamatta, jotta hänen ei tarvitsisi kantaa vastuuta lapsen asioista. Sitten syyllistetään lasta, "joka on unohtanut läksynsä."
Ja tätä tapahtuu todella usein. Vastaus tulee usein vasta sitten, kun kysyn sitä seuraavana päivänä uudelleen. Jos tulee silloinkaan.
On todella turhauttavaa, kun pitää stressata ja miettiä tuleeko asiat hoidettua. Olen myös kymmeniä kertoja pyytänyt, että eikö viesteihin voisi vastata. Näihin(kään) kyselyihin ei luonnollisesti vastaa, vaikka viestin kyllä lukee.
Argh! Mitä tällaisen tyypin kanssa pitäisi tehdä?
Laittaisin välit heti poikki jos olisi jostain tutusta kysymys. Mutta nyt en voi, kun on lapseni isä. Oma mielenterveys alkaa heittämään, kun tällaista jatkuvaa kyselyä ja mustuttelua joka toinen viikonloppu.
Kommentit (20)
Kyllä lapsen pitäisi itse muistaa läksyt. Puhu lapsellesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saa varmaan hyvät kiksit siitä, että sinä hermostut asiasta. Tahallaan viettää hiljaiseloa. Taitaa olla jotain käsittelemättömiä tunteita taustalla?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä lapsen pitäisi itse muistaa läksyt. Puhu lapsellesi.
Läksyasia oli vain yksi esimerkki. Sitä paitsi itse olen sitä mieltä, että kyllä pieniä lapsia pitää koulutyössä tukea.
Ap
Muotitermejä passivis-aggressiivinen ja mitä näitä muita kyökkipsykologit viljelee...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajattelisin, että tuollainenkin isä on kuitenkin parempi kuin ei isää ollenkaan.
Hiukan.
Läksyistä voi tietysti lapselle puhua, mutta kyllähän tuo on raskasta jos lapsen isä ei suostu kommunikoimaan. Kyllähän tuo jonkin sortin passiivis-aggressiivisuutta on. En kylläkään tiedä mitä tuollaisen tyypin kanssa tulisi tehdä, ehkä vain yrittää sietää häntä? Suhtautua kuin lapseen, eikä edes odottaa häneltä mitään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ajattelisin, että tuollainenkin isä on kuitenkin parempi kuin ei isää ollenkaan.
Hiukan.
Joo, ovelasti tällaisilla kommenteilla sivutetaan se tosiasia, että äiti joutuu kaiken vastuun ottamaan. Äidin vähättelyä siis. En tykkää yhtään tällaisista kommenteista, että isille riittää vain pieni panos. Entä jos äiti ei ottaisi lapsestaan vastuuta? Silloin hän olisi hirviömutsi vähintään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näitähän riitää. Ja yleensä osaavat puhua ulkopuolisille niin, että äidistä tehdään syyllinen kaikkeen.
Juu on tuttua. ”Kyllä mä sanoin ettei pihalla saa juosta” tai ”kielsin kiipeämästä yöpöydälle” kun lapsi palautuu polvet/otsa ruvella 2-vuotiaana kotiin. ” No vahingossa tuli savut sisään” tai ” En mä nukkunut” kun 2v ja 4v kertovat herättävänsä isää sohvalta.
Lasten suhde isään kun on niin tärkeä. Viis äidin tunteista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ap ainakin teki sen miehen kanssa lapsen
semmoisen olet sitten kasvattanut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tervetuloa mun maailmaan. Mun lapsen isä ihan samanlainen. Koskaan ei muista huolehtia hampaiden pesusta, ei oteta D-vitamiinia, ei vaihdeta pesun jälkeen puhtaita vaatteita, viedään tarhaan yöpaidassa ja niin edelleen ja niin edelleen. Kun se päivä koittaa, että lapsi täyttää 18, rä jäy tän sen puhelimen missä lapseni isän numero on enkä koskaan missään tilanteessa ku sekkaan päin. Niin järkyttävää tulipalojen sammuttelua tämä on ollut alusta asti eikä homma tule koskaan muuttumaan, koska nar sis ti. Hänellekään ei voi sanoa mitään kun ottaa kaiken hyökkäyksenä tai kritiikkinä hänen toimiaan kohtaan. Mä en soita enkä kysele enkä neuvo missään tilanteessa. Olkoon.
Oli esimerkiksi pitkään niin, ettei isän luona ollut lapselle vaihtovaatteita. Jouduin pakkaamaan joka kerta lapselle mukaan vaatteet – jotka usein eivät tulleet takaisin, koska isä "unohti"pakata ne. Lopulta vaatteita hankittiin lapselle, kun olin ollut yhteydessä lapsen isän äitiin. Joudun siis tosiaan väliillä kommunikoimaan 40-vuotiaan miehen äidin kanssa, jotta asiat hoituvat.
ap
Vierailija kirjoitti:
Muotitermejä passivis-aggressiivinen ja mitä näitä muita kyökkipsykologit viljelee...
Tai sitten osui herkkään kohtaan?
Vierailija kirjoitti:
Tervetuloa mun maailmaan. Mun lapsen isä ihan samanlainen. Koskaan ei muista huolehtia hampaiden pesusta, ei oteta D-vitamiinia, ei vaihdeta pesun jälkeen puhtaita vaatteita, viedään tarhaan yöpaidassa ja niin edelleen ja niin edelleen. Kun se päivä koittaa, että lapsi täyttää 18, rä jäy tän sen puhelimen missä lapseni isän numero on enkä koskaan missään tilanteessa ku sekkaan päin. Niin järkyttävää tulipalojen sammuttelua tämä on ollut alusta asti eikä homma tule koskaan muuttumaan, koska nar sis ti. Hänellekään ei voi sanoa mitään kun ottaa kaiken hyökkäyksenä tai kritiikkinä hänen toimiaan kohtaan. Mä en soita enkä kysele enkä neuvo missään tilanteessa. Olkoon.
Ei ehkä narsisti, vaan ihminen joka ei ole koskaan kasvanut aikuiseksi.
Valitettavasti et voi tuolle isälle mitään. Laiska huithapeli on laiska huithapeli ja sellaisena pysyy. Siihen on vain tyydyttävä koska oikeasti ei ole mitään pakkokeinoa jolla voisit tehdä miehestä vastuuntuntoisen. Jos olisi, se olisi onnistunut jo yhdessä ollessanne.
Sano sen sijaan lapselle että läksyt on tehtävä, muisti isä sanoa niistä mitään eli ei. Joudut kyllä itse käymään läpi mitä pitää tehdä ennenkuin lapsi menee isälleen. Tai sitten tyydyt siihen että lapsen kotiutuessa tehdään rästiin jääneet läksyt ennen nukkumaan menoa. Veemäistä, tietenkin, mutta olet sen asian kanssa nalkissa, halusit eli et. Taas yksi tapa jolla laiskat ja lusmut miehet ylityöllistää naisia.
Läksyt olivat aikoinaan lapsen vastuulla, jos ei tehnyt, sai kuulla opettajalta kunniansa koko luokan edessä ja meidän koulussa ne tekemättömät tehtävät jäätiin seuraavana päivänä tekemään luokkaan koulun jälkeen. Vanhempien ei oletettu vahtivan lastensa läksyjentekoa joka ilta, läksyt olivat lasten työtä. Tavallaan valitettavaa ettei tuo ole enää se normi, lapsi oppisi paremmin ottamaan vastuuta jos olisi.
pa**a jätkähän tuo on, ei siitä pääse mihinkään. Tsemppiä!
Ole onnellinen, että joudut kestämään enää vain joka toinen viikonloppu.
Ei kai tuota voi kun yrittää kestää, valitettavasti. Ja näitä vastuunpakoilijoita riittää kyllä ihan työelämässäkin. Se on niiden menetys lopulta.