Onko ihan turha käydä lukio ilman että kirjoittaa matematiikan?

Koska jos sitä ei hanskaa, niin ei hanskaa monimutkaisempia asioita eikä loogista ajattelukykyä. Tästä seuraa että ei ole rahkeita korkeakoulutetuille aloille. Tokihan se humanistia harmittaa, kun aiemmat humanistisukupolvet on voineet lusmuilla maisteriopinnot läpi heikoillakin matemaattisilla taidoilla, mutta onneksi tilanne on nyt muuttunut.

Lukio kannattaa aina käydä.

No entäpä ne jotka ei kirjoita ruotsia?

Luet ja tarvittaessa kirjoitatkin lyhyen matikan.

Pitkään ei pidä mennä vain siksi, että on kasin oppilas ja pitkästä saa enemmän pisteitä. Vain hyvin kirjoitetusta pitkästä saa. Jos pitkä jää C:hen, lyhyt on hyödyllisempi.

Vierailija kirjoitti:

Koska jos sitä ei hanskaa, niin ei hanskaa monimutkaisempia asioita eikä loogista ajattelukykyä. Tästä seuraa että ei ole rahkeita korkeakoulutetuille aloille. Tokihan se humanistia harmittaa, kun aiemmat humanistisukupolvet on voineet lusmuilla maisteriopinnot läpi heikoillakin matemaattisilla taidoilla, mutta onneksi tilanne on nyt muuttunut.

Siis pitääkö yliopistossa muka nykyisin ottaa matematiikan kursseja, vaikka opiskelee kieliä? Tuskin kuitenkaan.

Riippuu siitä mille alalle haluat. Tiedän nuoren, joka opiskeli lyhyen matematiikan, mutta suht hyvin tuloksin. Sai myös kielistä, reaaliaineista vähintään M. Pääsi suoraan todistuksella kauppatieteitä opiskelemaan.

Keskity vahvuuksiisi ja opiskele lyhyt matematiikka mahdollisimman hyvin, siitä on hyötyä.

Ne juuri uudisti noita jatko-opinto kriteerejä. Kyllä se matikka nykyään aika poikkeuksetta kannattaa kirjoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska jos sitä ei hanskaa, niin ei hanskaa monimutkaisempia asioita eikä loogista ajattelukykyä. Tästä seuraa että ei ole rahkeita korkeakoulutetuille aloille. Tokihan se humanistia harmittaa, kun aiemmat humanistisukupolvet on voineet lusmuilla maisteriopinnot läpi heikoillakin matemaattisilla taidoilla, mutta onneksi tilanne on nyt muuttunut.

Siis pitääkö yliopistossa muka nykyisin ottaa matematiikan kursseja, vaikka opiskelee kieliä? Tuskin kuitenkaan.

Tilastotiede taitaa kuulua jokaiseen yliopisto-opintoon.

Kielissä saa matikasta jopa paremmin lähtöpisteitä kuin kielistä.

Ton viime vuoden valintauudistuksen johdosta pitkä matikka ei todellakaan ole enää välttämättömyys jos haluaa todistuksella kouluun. Esimerkiksi monella alalla lyhyen M saa enemmän tai saman verran pisteitä kuin pitkän C.

Eli oikeastaan nykyään kannattaisi kirjoittaa mieluummin lyhyt jos siinä olisi mahdollisuus M tai sitä parempaan, ja pitkässä ei taas olisi mahdollisuutta samanlaisiin arvosanoihin.

Mutta olen sitä mieltä että jompi kumpi kannattaisi kirjoittaa. Kun matikasta saa paljon pisteitä, ja monella alalla todistusvalinnassa yksi huomioon otettavista aineista on yleensä matikka. Kun siis aika monella alalla otetaan huomioon äikkä, matikka, pitkä kieli ja kaksi reaalia.

Niitä aineita voi kirjoitella lisää siihen tutkintoon vaikka koko lopun elämäänsä jos huvittaa. Jos nyt ei kiinnosta eikä tarvitse niin älä kirjoita. Ehtii sen myöhemminkin ja paremmin motivoituneena.

En kirjoittanut matikkaa ja pääsin todistuksella sisälle alalleni yliopistoon ihan kirkkaasti. Meillä otettiin huomioon tämä kyseinen aine, pitkä englanti/pitkä matikka, äidinkieli ja paras reaali.

Vierailija kirjoitti:

En kirjoittanut matikkaa ja pääsin todistuksella sisälle alalleni yliopistoon ihan kirkkaasti. Meillä otettiin huomioon tämä kyseinen aine, pitkä englanti/pitkä matikka, äidinkieli ja paras reaali.

Oletko tarkistanut onko tilanne edelleen sama.

Up

Pitkässä matikassa pärjääminen korreloi vahvasti sen kanssa, että pärjää yliopisto-opinnoissa yleisesti. Palikkamatikallakin toki pärjää, jos menee lukemaan jotain kasvatustiedettä.

Vierailija kirjoitti:

Pitkässä matikassa pärjääminen korreloi vahvasti sen kanssa, että pärjää yliopisto-opinnoissa yleisesti. Palikkamatikallakin toki pärjää, jos menee lukemaan jotain kasvatustiedettä.

Höpöhöpö. Kirjoitin lyhyen matikan, ja sain C:n. Pääsin Helsingin yliopistoon. Valmistuin maisteriksi viidessä vuodessa, ja aloitin oman alan työt jo opiskeluaikana osa-aikaisesti. Siitä jatkoin kesätöissä kokoaikaisesti, ja viime talvena eli reilun parin vuoden määräaikaisuuksien jälkeen sain vakituisen työn. 

 

Vierailija kirjoitti:

Pitkässä matikassa pärjääminen korreloi vahvasti sen kanssa, että pärjää yliopisto-opinnoissa yleisesti. Palikkamatikallakin toki pärjää, jos menee lukemaan jotain kasvatustiedettä.

Sinuakin ovat kasvatustieteilijät paljon opettaneet. No, täytyy kyllä myöntää että tulokset EIVÄT olleet kovin hyvät...Toisaalta jos on lusikalla annettu ei voi kauhalla vaatia jne.

Vierailija kirjoitti:

Pitkässä matikassa pärjääminen korreloi vahvasti sen kanssa, että pärjää yliopisto-opinnoissa yleisesti. Palikkamatikallakin toki pärjää, jos menee lukemaan jotain kasvatustiedettä.

Todella väärin. Moni älykkö ei ole matemaatikko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska jos sitä ei hanskaa, niin ei hanskaa monimutkaisempia asioita eikä loogista ajattelukykyä. Tästä seuraa että ei ole rahkeita korkeakoulutetuille aloille. Tokihan se humanistia harmittaa, kun aiemmat humanistisukupolvet on voineet lusmuilla maisteriopinnot läpi heikoillakin matemaattisilla taidoilla, mutta onneksi tilanne on nyt muuttunut.

 

Siis pitääkö yliopistossa muka nykyisin ottaa matematiikan kursseja, vaikka opiskelee kieliä? Tuskin kuitenkaan.

Ei tarvitse. Lukiomatikka on sellaista yleispätevää, päättelykykyä ja pitkäjänteisyyttä kehittävää kamaa.

Olen tosin sitä mieltä, että lyhyen matematiikan tulisi olla se normi, ja että noita kokonaisuuksia voisi hieman sekoittaa.

 *Koska jos sitä ei hanskaa, niin ei hanskaa monimutkaisempia asioita eikä loogista ajattelukykyä.*

Sellaista tieteenfilosofiaa sieltä. Pitkä matematiikka on enemmän sivuhaara empiirisessä tutkimuksessa.