Kokemuksia työpaikkakiusaamisesta 2000-luvulla

Toisessa ketjussa jo kertomaani:

Mä en päässy osaksi työtiimiä ja koin kiusaamista tuossa tiimissä. Yksi tapa oli se, että muuten tiimi oli somessa ja tekivät julkaisuja toisistaan ja töistä, mutta mua ei pyydetty mukaan. Pahin oli, kun otettiin töissä eräs ryhmäkuva ja mut rajattiin reunasta pois. Rajattu kuva sit julkaistiin somessa ja kiiteltiin kaikkia kuvassa olevia kivasta työpäivästä...

Eli osaa ne aikuisetkin kiusata ja olla pikkumaisia, myös somessa.

Y h y y y y y isot pojat kiusaaaaaa😫😫😫😭😭😭

#naiset

#naisvaltaisetalat

Hei Ap, aloitukseen ei tarvitse kirjoittaa ”Ap”.

PS

Tuo ehkä paljastaa osasyyn siihen miksi sinua ”kiusataan”...

Näkeepä jo noista muutamista kommenteista, millaista k*sipäitä monet on...

Vaikka mitä kiusaamista ja väärentämistä on ja ilkeyttä myös ihan valheita voi levittää .

Naiset ja some. Nytvittuoikeesti 🤦🏻‍♂️

Naispomo vaan vihasi minua. Olin liian vanha sijaisuutta tekemään. Oikein muiden kuullen ilkkui ja esti tutustumasta "koska -piip- on täällä vain lyhyen ajan". Tämä asiantuntijatasolla julkisella sektorilla.

Aikuinen täyspäinen ihminen ei käytä sanoja ”kiusata”, ”ilkeä”, ”tuhma” ym. Ne ovat Disney-sanastoa.

Vierailija kirjoitti:

Aikuinen täyspäinen ihminen ei käytä sanoja ”kiusata”, ”ilkeä”, ”tuhma” ym. Ne ovat Disney-sanastoa.

Tämä. Todellakin.

Porukasta eristämistä, takanapäin panettelua, esimiehelle työkaverista valehtelua. Olen kokenut.

En ole saanut vaihdettua työpaikkaa, kärsin ja stressaan siis.

Ihmettelen että aikuiset ihmiset viitsivät tuollaista tehdä.

Että vihataan kaikea mitä edustan, lapsiani, sukuani, olemustani. Pitäisi olla vain hiljaa ja tehdä työtä mutta pitäisi kuitenkin puhua heitä miellyttäviä asioita, ehkä kehuskella.

Valtori. Viraston johdon siunaamaa toimintaa siellä, sairas pulju.

Jokainen meistä on kiusaaja jos kiusattu saa päättää mikä on kiusaamista.