Venäjän teknologiat
Oletteko tienneet, että tuossa valtavassa maassa, Venäjällä, on valtavasti hienoja keksintöjä. He keksivät mm. radion, muuntajan, sähkö veturin, helikopterin, lista on pitkä. Mikä on hämmästyttävä keksintö sinun mielestä?
Kommentit (66)
Ensimmäisen käyttökelpoisen, lentämään pystyvän helikopterin rakensi 1936 saksalainen Henrich Focke (1890–1979). Henrich Focken rakentama Focke-Wulf Fw 61 saavutti 1937 yli 3 200 m:n korkeuden, yli 120 km:n tuntinopeuden ja lensi yli 230 km:n matkan. Tämänkin helikopterin kehitykseen vaikutti suuresti autogiro.
Nykyiselle asteelle helikopterin kehitti ukrainalais-yhdysvaltalainen Igor Sikorsky (1889–1972). Venäjällä Sikorsky kokeili helikopteria jo vuonna 1910, vaikka toimi tuolloin pääasiallisesti lentokonesuunnittelijana rakentaen mm. maailman ensimmäisen nelimoottorisen lentokoneen vuonna 1913. Sikorsky siirtyi Venäjän vallankumouksen jälkeen Yhdysvaltoihin.
Tästäkin huolimatta Venäjällä on 3000 koulua vailla toimivaa wctä.
Vierailija kirjoitti:
Ei ainuttakaan tunnettua teknoyhtiötä. Tai paljon muutakaan
Olisi varsinaisesti yllätys ettet tunne Yandex:ia.
Nathan B. Stubblefield on todistettavasti lähettänyt ihmisääntä langattomasti vuotta ennen Nikola Teslaa, vuonna 1892. Hänen käyttämänsä tekniikka ei ilmeisestikään toiminut sähkömagneettisen säteilyn radiotaajuuksilla vaan todennäköisesti induktiolla tai johtumalla maan kautta.
Vuonna 1893 serbialaissyntyinen Nikola Tesla teki St. Louisissa Missourissa ensimmäisen julkisen radiolähetysdemonstraation. Laite, jota hän käytti, sisälsi kaikki radion elementit, jotka olivat laitteissa ennen elektroniputken keksimistä.
Vuonna 1894 brittifyysikko Sir Oliver Lodge Oxfordin yliopistossa lähetti Hertziä käsittelevän luennon yhteydessä sanomia kahden huoneen välillä.
Venäläinen Aleksandr Popov esitteli myöhemmin parannetun version kohereerista. Popov teki radiolähetyskokeilujaan myös Suomessa vuosina 1899–1900. Tällöin tehtiin myös ensimmäinen meripelastuksen onnistunut avunpyyntö langattomalla lennättimellä. Hän olikin ensimmäisiä, joka kehitti kohereerista käytännölliseen radiotoimintaan soveltuvia laitteita
Venäläinen vtunsuristin: Ei surise, eikä mahdu vtuun.
Vuonna 1848 ranskalainen G. Rumkorf keksi erityisen muotoilun induktiokelan. Tämä keksintö oli modernin muuntajan prototyyppi. Mekaanikko sai korkean jännitteen värähtelyn käyttäen tätä kelaa. Tasavirtaa on tarvinnut jotenkin kääntää vaihtovirraksi. Tämän johdosta Heinrich Daniel Rumkorf käytti erityistä keskeytintä, joka sisälsi sarjassa kelan.
Niillä on ainakin helvetin tehokas otsan luiskauttaja siellä, koska en ole nähnyt rajan yli saapuvan muita kuin luiskaotsia.
Ensimmäinen yritys sähkön käyttämiseksi veturin voimanlähteenä oli Robert Davidsonin Aberdeenissä Skotlannissa vuosina 1837–1838 rakentama sähköveturi ja sen myöhempi parannettu versio, "Galvani". Sähkö saatiin sinkki-rikkihappopareista (Daniellin pari), mutta sekä tällä tavoin saadun sähkön vähäinen määrä että parien hinta olivat esteenä keksinnön laajemmalle käytölle. Galvani oli näytteillä Royal Scottish Society of Artsin näyttelyssä 1841, ja sillä ajettiin koeajoja 1842 Edinburghin ja Glasgowin välisellä rataosuudella. Veturi saavutti nopeuden neljä mailia tunnissa (noin 6,5 km/h), mutta se ei kyennyt kuljettamaan tavaraa tai matkustajia.[1]
Charles Grafton Page rakensi vuonna 1851 Yhdysvalloissa 15 kW tehoisen sähkökäyttöisen vaunun, jonka sähkönlähteenä oli 50-kennoinen paristo. Moottori oli kahden vuorotellen kytkettävän sähkömagneetin välissä edestakaisin liikkuva rautatanko, jonka liike välittyi kiertokangella vetävälle pyöräparille. Vaunu painoi paristoineen 12 tonnia, ja se saavutti koeajossa hetkellisesti nopeuden 31 km/h. Vaunu toimi vain 40 minuutin ajan, jonka jälkeen sähköparit särkyivät.
Dynamon keksiminen 1860-luvulla teki sähköveturin periaatteessa käyttökelpoiseksi, koska sähköä oli sen avulla saatavissa paljon runsaammin ja ratkaisevasti pienemmin kustannuksin. Dynamoa voitiin pyörittää hörykoneella tai vesivoimalla, ja sähkö voitiin johtaa veturiin kiskoja pitkin, jolloin epäkäytännölliset ja raskaat sähköparit voitiin jättää pois.
Werner von Siemens rakensi vuonna 1879 Berliiniin näyttelytarkoitukseen 300 m pitkän kapearaiteisen ympyräradan, jolla pieni sähköveturi veti kolmesta matkustajavaunusta koostuvaa junaa. Veturin teho oli 2,2 kW ja junan nopeus 13 km/h. Sähköjännite oli 150 V tasajännitettä, ja sähkö johdettiin erillistä kiskojen keskellä sijaitsevaa virtakiskoa pitkin. Varsinaiset kiskot toimivat paluuvirtapiirinä. Juna kuljetti Berliinissä neljän kuukauden aikana 90 000 matkustajaa, ja myöhemmin näytöksissä matkustajia myös Brysselissä, Lontoossa, Kööpenhaminassa ja Moskovassa.
Ukrainalaissyntyinen Fjodor Pirotski rakensi 1880 Pietarin raitioteille kilometrin mittaisen sähkökäyttöisen koeosuuden, jonka sähkö tuotettiin Grammen dynamolla. Sähkö johdettiin toista kiskoa pitkin vaunuun ja toista kiskoa pitkin pois. Erillistä virtakiskoa ei ollut. Käyttö kesti kuukauden, mutta ei jäänyt pysyväksi.
Ei olisi varsinainen uutinen että heidän lääketieteen taso on teknillisesti korkea.
Kerropas vielä joku hieno venäläinen keksintö. Olisiko mitään sellaista jonka venäläinen olisi keksinyt ensimmäisenä.
Vierailija kirjoitti:
Ei olisi varsinainen uutinen että heidän lääketieteen taso on teknillisesti korkea.
Totta, esim Sputnik V on niin korkealuokkainen, että putinkin on ilmottanaut ottavansa sen , loppuvuodesta.
Vierailija kirjoitti:
Kerropas vielä joku hieno venäläinen keksintö. Olisiko mitään sellaista jonka venäläinen olisi keksinyt ensimmäisenä.
Poincare konjektuuri. Vain yksi ihminen mailmassa on pystynyt, Grigoriy Perelman Venäjltä.
Vierailija kirjoitti:
Ei olisi varsinainen uutinen että heidän lääketieteen taso on teknillisesti korkea.
Novizok on aika hyvä esimerkki tästä...
Ei ainuttakaan tunnettua teknoyhtiötä. Tai paljon muutakaan