Eron partaalla, mitä mieltä olet tästä... ov

jos mitään (positiivisia) tunteita ei ole, kannat yksin vastuun kaikesta ja ajatuskin seksistä inhottaa, miksi ihmeessä jatkaisit noin huonossa suhteessa?



Itse tein juuri saman yhteenlaskun viime kesänä ja erosimme. Elämäni on nyt tasaisempaa ja helpompaa, kun ei tarvitse vapaamatkustajaa katsella ja ärtyä kaikesta, mitä mies ei tee. Omalla kohdallani on plussaa se, että mies on hyvä isä ja haluaa olla lapsen kanssa tiiviisti tekemisissä.

sitten tyhmä kun olen ja kuvittelen että mies todella muuttuu niin kaksi viikkoa menee hyvin ja sama paska alkaa taas.



Nyt pidät pääs ja hankit sen kämpän ja lähdet, palaat takas sit myöhemmin jos siltä tuntuu!

yrittämään tuo sinunkaan asenteesi. Pitäisi itse kunkin osata tulla puolitiehen vastaan, kun toinen alkaa edes yrittämään.

tämä kaveri taas ei tajua että kaikki keinot on jo yritetty, ei se mies siitä mihinkään muutu vaikka kuinka lupailee.

Kyllä, seksi kuuluu avioliittoon mutta ei itseään saa väkisin hlauamaan ja kaikki eivät ole yhtä viriileitä kuin toiset, meillä mies haluaa joka päivä monta kertaa, mä taas kerran viikossa ja nykyään en sitäkään kun pakotetaan/painostetaan siihen monta kertaa, kummasti ne viimesetkin halut katoaa jos koko ajan painostetaan ja asiasta suututaan kun ei saa seksiä.

En minäkään saa suuttua jos mies ei halua lähteä mun kanssa kävelylle tai muuta sellasta mistä minä pidän, mä joudun menemään yksin.

jotkut miehet (ja mikseivät myös me naisetkaan) todellakin tarvitsevat konkreettisen tilanteen, joka avaa silmät.

Minäkin puhuin toistakymmentä vuotta miehelleni ja olin todella jo niin ahdistunut kuin tuskastunutkin avioliittoomme ja valmis lähtemään pää kolmantena jalkana ihan minne vain, jotta pääsen pois ahdostavasta liitosta.



Ja hups - kun sitten vihdoin vakain mielin kerroin lähteväni, minullekävi samoin kuin sinulle: mies heräsi.



Aluksi tuntui siltä, että tekisi mieli vain huutaa ja huitoa mies pois, kun näin, miten kömpelösti hän alkoi toimia minun kaipaamani tavalla, mutta sitten tajusin, että tätähän olin kaikki nämä vuodet toivonut.



Ei mies muutu hetkessä eikä kenties edes toimi alussa luonnollisesti vasten aiempaa toimintamallia - ei mekään niin voitaisi heti toimia, mutta jos tahtoa riittää ja vastapuolella lämpöä ottaa vastaan, niin luulen elämänne tuosta lähtevän ylämäkeen - siis poistiivisessa mielessä.



Meillä on tämä uusi tilanne meneillään jo pitkälti toista vuotta ja olen (melko) tyytyväinen elämäämme. Välillä pelkään, että kaikki lupsahtaa takaisin vanhaan totuttuun malliin, mutta tähän asti tuntuu menevän ihan mallikkaasti.



Antaisin sinuna siis miehelle vielä mahdollisuuden.

hmm



Miehenä voin kertoa, että minä ilmoitin vaimolleni, että tänään lopetan sitten yrittämisen. Sen jälkeen avioliittomme kesti noin 7kk.



Nyt eron jälkeen on erittäin hyvä olla, koska ei tarvitse nöyristellä ja ruinata kenenkään edessä. Minun onneni ei enää ole sidottua siihen millainen fiilis tänään nyt sattuu olemaan tai millainen elämänohje uusimmassa naistenlehdessä sattui tulemaan.



Lapsilta (minulla joka toinen viikko) saan riittävästi rakkautta. Uutta parisuhdetta ei tosiaankaan ole mitään kiirettä etsimään. Jos muutaman vuoden päästä sitten. :D

ja se oli todella ahdistavaa.

Pitkän pohdinnan jälkeen päädyin eroon ja nyt jälkeenpäin harmittaa ainoastaan, etten eronnut aiemmin.

Elämänlaatu parani, oma pahaolo poistui, lapsissa huomasi ison muutoksen - olivat tietenkin aistineet kodin ilmapiirin.

Lapset ovat tasapainoisia ja onnellisia ja minä olen maailman onnellisin äiti kun saan kuulen päivittäin olevani maailman ihanin ja paras äiti :)

Viikoja jo riitatilanne päällä, asiat ovat johtaneet tähän tilaan vuosia samana jatkuneen tilanteen vuoksi, jossa tulin siihen lopputulokseen ettei mies aio muuttaa omalta kannaltaan mitään. Muutama päivä sitten kerroin, että tilanne on nyt se että alan katsella sopivaa vuokrakämppää itselleni ja lapsille, kun ei asiat ole muuttuneet, korjaantuneet enkä usko että ne muuttuukaan. Mies muka ihan tietämättömänä suu auki jäi katsomaan... Ja siis puhuttu on asioista useinkin, että tietää kyllä mikä mättää kaikessa.



Noh, eilen mies sitten mittoi pihalla kovasti jotain mikä olisi pitänyt laittaa lasten turvallisuuden vuoksi jo pari vuotta sitten. Tänään sain eka kertaa miehen toimesta hankittua kakkua ja kukan, tietysti lasten tekemän kortin äitienpäivän vuoksi. Sitten mies sanoi lapsille, että vielä yks juttu unohtui ja muiskautti minulle suukon. Emme ole varmaan puoleen vuoteen jos pidempäänkään aikaan suudelleet. Mies on tietysti muutoin saanut sitä velvollisuusseksiä. Ja sitten kun istuskelin lasten kanssa lastenohjelmia katsoen, mies siinä selosteli kuinka lähtee ensi viikolla ostamaan sen ja tämän ja tuon, alkaa laittamaan sitä ja tätä ja tuota... En tuuminut enää mitään näihin juttuihin, kun ne yleensä ovat jääneet puheen tasolle.



Noh, mies vielä nyt meni lasten kanssa ulos ja toi minulle lehden, jotta saan "yksin" lukea rauhassa. Lehden päällä oli sitten lappu, jossa mies sanoi että voi lämmittää minulle saunan päivällä siksi kun lapset laittaa nukkumaan ja saan sitten hierontaa ja muutakin mukavaa... Mies ei ole saanut nyt seksiä kahteen viikkoon.



Mielipide, uskotteko että mies nyt todella aikoo puutteet korjata ja tuo sauna+hieronta on tosiaan minua varten vai panettaako sillä vain niin perhanasti, että on mielistellyt minulle aamun jotta saa paineensa purettua ja lupaukset jää sitten taas puheiden tasolle?

Hän taitaa olla tosi hädissään. Katsele nyt miten asiat etenevät.

anna sen nyt nöyristellä.

Ilmeisesti olette olleet yhdessä kauan.Oma tilanne oli suht samanlainen tässä joku aika sitten.Olimme etääntyneet toisistamme,ei läheisyyttä,molemmat touhusivat omia juttuja yksikseen.

Teidän pitää jutella vakavasti tilanteestanne.Tärkeää on,että molemmat puhuu tunteista,mitä oikeasti tuntee.Kahdenkeskinen aika on tärkeää.Meillä tilanne johti melkein eroon,mutta nyt tilanne on parempi kuin koskaan.Huomioimme toisiamme,puhumme tunteista,kuuntelemme toisiamme,läheisyyttä ja intohimoista seksiä löytyy:)

siinä kun oli vielä rasti ruutuun kohdat, haluan tai en halua. Laitoin sitten oman ruudun, johon rastin ja kirjoituksen Sinä saat seksiä, itse en halua muuta kuin hierontaa. Mies kävi lukemassa lapun ja tuli sitten kädet puuskassa, "no haluatko vai et sitä hierontaa ja muuta" Sanoin sitten, että hierontaa haluan muuta en, jolloin mies käveli nyt jytisten takaisin ulos ja paiskasi oven täysillä kiinni. Tästä ajattelen, että mies haluaa vain itse seksiä eli jälleen on se oma lehmä ojassa.



Siis ehkä voisin lasten vuoksi vielä yhdessä olemista yrittää, kun ei kuitenkaan mitään väkivaltaa tai pettämisiä ole ollut. Mutta tällä hetkellä en kuitenkaan halua miestä seksuaalisesti, en vain halua enkä saa itseäni väkisin haluamaan. Tästä mies taas suuttuu aina... En tiedä, onko tässä mitään rakkauttakaan enää edes minun puoleltani olemassakaan.



ap

yrittämään tuo sinunkaan asenteesi. Pitäisi itse kunkin osata tulla puolitiehen vastaan, kun toinen alkaa edes yrittämään.

Meillä oli riitoja samalla lailla kuin teillä.Ajattelin,että mies haluaa vain sitä.Nyt pitäisi sinunkin mennä itseesi!Mies lähtee hakemaan sitä muualta,jos ei kotona saa.

yrittämään tuo sinunkaan asenteesi. Pitäisi itse kunkin osata tulla puolitiehen vastaan, kun toinen alkaa edes yrittämään.

siinä kun oli vielä rasti ruutuun kohdat, haluan tai en halua. Laitoin sitten oman ruudun, johon rastin ja kirjoituksen Sinä saat seksiä, itse en halua muuta kuin hierontaa. Mies kävi lukemassa lapun ja tuli sitten kädet puuskassa, "no haluatko vai et sitä hierontaa ja muuta" Sanoin sitten, että hierontaa haluan muuta en, jolloin mies käveli nyt jytisten takaisin ulos ja paiskasi oven täysillä kiinni. Tästä ajattelen, että mies haluaa vain itse seksiä eli jälleen on se oma lehmä ojassa.

Ai ajattelet että mies haluaa vain seksiä.. No tottakai haluaa, se on miehillä ihan normaalia.

Ilmeisesti vuosien jäkätyksen jälkeen miehesi tajusi että olet tosissasi ja yrittää nyt tsempata ja korjata tilannetta. Ja sä torpedoit homman heti alkuunsa. Eikö ollut juuri sellaista ohjelmaa järjestetty kuin SINÄ haluat?

Taidat olla niitä jotka jäkättää kun mies ei tee mitään ja sitten kun toinen yrittää niin meuhkaat että homma on huonosti tehty ja teet sen itse uudelleen... Ja sitten jatkat jäkätystä että mies ei tee mitään.

Mitäpä jo katsoisit peiliin ja miettisit miten itse olet huomioinut miehesi toiveet teidän liittonne suhteen. Miehesi tuskin on toivonut itselleen jäkättävää akkaa jolle mikään ei kelpaa.

Ja tuo seksillä pelaaminen kertoo myös sinusta aika paljon...

Kun kosketuskin tuntuu vastenmieliseltä, inhottaa kun hän koskee rintoihini saatikka yrittää koskea muualle. Tämän hetkinen tilanne on tuollainen. Miten tulen puolitiehen vastaan? Valehtelenko miehelle, että haluttaa ja annan koskea joka paikkaan, vaikka se tuntuukin siltä että haluttaa sanoa "mene helvettiin siitä kopeloimasta". Puistattaa suorastaan...



Ainahan itselläkin on peiliin katsomista, mutta sen saatte uskoa että olen sinne useinkin katsonut ja muuttanut itseäni siihen malliin, että miehelläkin olisi hyvä olla. Mielistellyt, kielistellyt ja koettanut olla tyyliin "ain laulain työtäs tee" eli hyräille hoidellut kotia ja ollut hyvä vaimo. Mutta ei sekään ole meillä toiminut niin, että itse saisin parisuhteesta ja elämästä sitä mitä toivoisin, muutakin siis kuin seksiä... ap

Vakavat keskustelut nyt kehiin miehen kanssa!!

Anna lämmittää sauna ja nauti siitä ilman että ajattelet koko ajan että se vonkaa seksiä. Oletko koskaan miettinyt, miten miehen sitten pitäisi käyttäytyä, jotta olet tyytyväinen? Oma isäni on mitään-aikaansaamaton nahjus, äiti on hoitanut aina kaikki raha-asiat, kotihommat ja remontit. Isä ei edes koskaan yritä mitään, valittaa vain. Sinun miehesi sentään koittaa tehdä jotain, että sinulle tulisi hyvä mieli.

Siis minä ajattelin samalla lailla kuin ap ja ajatukset vois olla omiani.Sitten tarvittiin kova kriisi,mies oli lähtemässä.Kriisin kautta opin ajattemaan toisella tavalla.Toivottavasti sinäkin ap vielä aukaiset silmäsi!!

pessimistinen enkä jotenkin enää usko, että asiat muuttuu. En tiedä, että mikä tässä muuttuisi, vaikka seksi toimisikin. Siis enhän kiristä miestäni seksillä, en vain halua häntä seksuaalisesti. Eihän tuo mitään seksillä pelaamista ole, kai.



Välillä on tullut aikoja, jolloin olen halunnut ja mies on ollut tyytyväinen kun seksielämä toimii. Mutta kun ei sillä ole muuhun asioihin ollut vaikutustakaan, kaikki asiat rempsottaa silti, mies juoksee tyytyväisenä omissa hommissaan vapaalla, perheen kanssa ei ole enää ollut kiinnostunut olemaan, käymään missään tai mitään eikä myöskään minun kanssani ole ollut kiinnostunut mistään. Ei keskusteluja, ei yhteisiä saunahetkiä. Jos on vapaa, se tarkoittaa miehen vapaata ja nautiskelua kavereiden seurassa. Ei sitä, että kun lapset saadaan nukkumaan, laitettaisiin hyvää naposteltavaa ja katsottaisiin vaikka yhdessä filmi. Mies ansaitsee omasta mielestään paljon vapaata, saunailtoja jatkuvasti, viikonloppuja kestäviä harrastuskeikkoja. Vastaavaa ei sallita minulle, mitään, ei minun tarvitse ajatella että aloittaisin vaikka lenkkeilyn. Mies on suoraan sanonut, että hommaa lapsenvahti jos jotain haluat tehdä. Tyyli on se, että kun on lapset tehty, se on äiti, jolla pääasiallinen vastuu on.



Mies kulkee kotona samoissa haisevissa vaatteissa, voi olla peseytymättä monta päivää putkeen, rasvaisissa hiuksissa (joita ei ole leikattukaan taas aikoihin), pitkässä hapsottavassa parransängessä, jonka kuvittelee olevan seksikäs. Kun huomautan vaatteista, "mitä niitä tyhjää jatkuvasti pesemään", pesulla käymisestä "joo, joo, just meinasin", hiukset ja parta "ei ole aikaa". Eikä ole masentunut mies eli ei ole sekään puolustus.



Pikkuhiljaa on ujuttanut kaiken vastuun koko perheen asioista, myös omistaan minulle.Olettaa, että hän itse on tämän perheen napa ja kaikki pyörii hänen ympärillään ja hänen ehdoillaan. Jos joku kutsuu meidät juhliin, mies selittää minulle että HÄN ei nyt lähde ja se tarkoittaa meillä, ettei muidenkaan tarvitse mennä. Jos lähden lasten kanssa yksin, mies sanoo että käyttäydyn kuin marttyyri. Jos yritän saada yhdessä tekemään pihatöitä, ei jouda ja kun teen yksin, olen taas miehen mielestä marttyyri. Hän ei siis kehtaa kotona tehdä mitään, yksin eikä yhdessä, eikä kuitenkaan halua että minä teen yksin kun olenhan sitten marttyyri. Pelkkä viikkosiivouskin on miehen mielestä ulkopuolisille teeskentelyä.



Minua ei ole lähestynyt millään tavalla kauniisti vuosiin, meidän esileikki on aina sitä, että perseestä puristus päivällä = illalla mies odottaa peiton alla valmiina ja minun pitäisi pelkästä ajatuksesta olla viittä vaille orkussa. Ja jos ei aina sitä onnistu saamaan, siis minä, sitten mies on syyllistänyt minua, kuinka olen omituinen jne.



Ja voisin kirjoittaa vaikka sata sivua meidän elämästä omalta kannaltani. Mutta totuushan on se, että ei ne asiat siitä muutu, että minä yksin katson peiliin, alan haluta seksiä ja hoidan muuten kaiken niin kuin ennenkin... ap