Mitä teet masentuneena kun mikään ei tuota iloa?
Olen tänään käynyt pienen lenkin, lukenut kirjaa, katsonut pari leffaa, ollut koneella, maannut sängyssä, meditoinut, venytellyt, syönyt ja päivä vasta puolessa välissä. Mikään tekemäni ei ole tänään(kään) tuonut iloa. Ostin karkkiakin pitkästä aikaa jos se piristäisi mutta ei. Nyt katson telkkaa mutten jaksa keskittyä siihen. Tekisi mieli nukkua mutten nuku ilman unilääkettä enkä halua ottaa sitä päivisin. Mitä sinä teet kun masentaa?
Kommentit (12)
Olen käyttänyt koiran ulkona, juonut aamukahvin, syönyt aamupalan ja maannut sängyssä palstaillen. Eikä odotettavissa ole muuta kuin palstailua ja pari ulkoilua koiran kanssa, sitten nukkumaan.
Olen siivonnut, kävellyt juoksumatolla ja kohta laitan ruuan. Aion vielä jaksaa nostella painoja, katsella tv. tä, käydä illalla saunassa.
Kertokaas te joilla on tällainen masennus ja jotka tykkäätte joskus ottaa "muutaman enemmän", onko niin että nousuhumalaakaan ei tule ?
Miinkä pitäisi, voisko mahollisesti olla vaikka joku tuttava asia.
Siivoan ja hoidan ärsyttäviä velvollisuuksia. Kun mikään ei piristä, sama tehdä jotain, mikä on muutenkin tympeää. Tai, no, siivoaminen on kyllä ihan mukavaa, mutta iloisella mielellä tekee yleensä kuitenkin jotain muuta.
Eräässä Stephen Kingin novellissa mies eroaa vaimostaan (ja Jenkeissä avioeron saaminen on pitkäkestoinen, raskas ja vaikea prosessi) ja ajattelee, että koska seuraavista kuukausista tulee joka tapauksessa hänen elämänsä pahimmat, hän päättää lopettaa tupakoinnin samalla vaivalla.
Ryypätkää. Se tuo onnen edes hetkeksi.
Wau, oot saanut tehtyä ihan valtavasti! Mä en oikein saa tehtyä mitään, kun kaikki tuntuu niin tylsältä tai turhalta. Ehkä pitäisi siitäkin huolimatta yrittää.
Vierailija kirjoitti:
Kertokaas te joilla on tällainen masennus ja jotka tykkäätte joskus ottaa "muutaman enemmän", onko niin että nousuhumalaakaan ei tule ?
Ainakin se nousu jää joskus laimeaksi. Vihree 4. 20 auttaa mulle parhaiten. Ongelmana siinä on laittomuus ja kuinka sitä joutuu sen takia piilotella.
Vierailija kirjoitti:
Ryypätkää. Se tuo onnen edes hetkeksi.
Eikä tuo, hetkeksi vie pskan fiiliksen pois, mutta vain hetkeksi. Ei kannata.
Ihmettelen miten paljon täällä masentuneet saavatkaan aikaiseksi yhden päivän aikana...
Pidän arkirutiineja yllä. Syön, liikun, teen töitä, kotitöitä jne. En varmaan ole ollut koskaan kovin syvästi masentunut, kun olen kuitenkin aina pohjimmiltaan uskonut, että tämä vaihe menee joskus ohi (vaikka silloin se tuntui loputtomalta) ja elämä taas alkaa maistua. Ja näin on käynytkin. Olen aika varma, että rutiineista on ollut apua.
Selaan nettiä: palstaa, tuubia, Netflixiä. Pelaan Sims 3:a, jossa teen simeille unelmaelämän, tai sitten kidutan niitä. Syön välillä valmisruokaa. Taistelen jatkuvaa väsymystä vastaan. Pakotan itseäni tekemään muutaman arkirutiinin: pyykinpesua, ehkä tiskaamista. En jaksa siivota, vaikka pitäisi. Maanantaina pitäisi taas jaksaa töihin.
Taidan mennä pelaamaan Simsiä nyt, kun pyykit pyörii koneessa.
Hakkaan hanskaan