Kertoisitko traumoista miesystävälle?

Jos ne vielä vaikuttaa käytökseen ja tunteisiin, niin kerro.

Kannattaa, ettei tule sitten petipuolella yllätyksiä kun vaivut sikiöasennossa nyyhkyttämään johonkin nurkkaan miehen kosketettua sinua.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa, ettei tule sitten petipuolella yllätyksiä kun vaivut sikiöasennossa nyyhkyttämään johonkin nurkkaan miehen kosketettua sinua.

Olipas raaka kommentti. Olemme olleet jo pari vuotta yhdessä ja noin ei vielä ole käynyt. T. Ap

Vaikea kysymys. Traumat vaikuttavat niin monella tavalla elämään ja myös parisuhteeseen. Tavallaan ajattelen, että olisi hyvä, että kumppani tietää edes jotain - muuten hän voi tulkita traumasta johtuvat oireesi joksikin muuksi kuin mitä ne ovat.

Mutta tärkeintä on, että itse saat apua. Ehkä sinulla on joku terapeutti, jonka kanssa voisit pohtia tätä asiaa.

Traumasta kertominen voi tuntua riskiltä, kun et voi olla ihan varma, miten toinen suhtautuu. Tarvitsisit kuitenkin siinä tilanteessa tukea ja ymmärrystä. Kuten toki myös kumppani, kun ei tosiaan tiedä miten hän reagoisi asiaan.

Ehkä päätyisin ehdottamaan, että käsittelisitte asiaa yhdessä jonkun ammattilaisen kanssa. Riippuen nyt toki sinusta, kumppanistasi, teidän välisestä suhteesta ja trauman laadusta.

Itse olen kertonut, osin koska haluan olla avoin asiasta, osin koska miehen suhtautuminen kertoo minulle paljon miehen luonteesta.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa, ettei tule sitten petipuolella yllätyksiä kun vaivut sikiöasennossa nyyhkyttämään johonkin nurkkaan miehen kosketettua sinua.

Sinä et ansaitse mitään mistään, koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Vaikea kysymys. Traumat vaikuttavat niin monella tavalla elämään ja myös parisuhteeseen. Tavallaan ajattelen, että olisi hyvä, että kumppani tietää edes jotain - muuten hän voi tulkita traumasta johtuvat oireesi joksikin muuksi kuin mitä ne ovat.

Mutta tärkeintä on, että itse saat apua. Ehkä sinulla on joku terapeutti, jonka kanssa voisit pohtia tätä asiaa.

Traumasta kertominen voi tuntua riskiltä, kun et voi olla ihan varma, miten toinen suhtautuu. Tarvitsisit kuitenkin siinä tilanteessa tukea ja ymmärrystä. Kuten toki myös kumppani, kun ei tosiaan tiedä miten hän reagoisi asiaan.

Ehkä päätyisin ehdottamaan, että käsittelisitte asiaa yhdessä jonkun ammattilaisen kanssa. Riippuen nyt toki sinusta, kumppanistasi, teidän välisestä suhteesta ja trauman laadusta.

Aloitin juuri terapian ja ajatus ottaa tämä asia esille siellä... Suhde on hyvä mutta huomaan, että seksissä en koe suuria tunteita enkä intohimoa. Trauma voi osaltaan vaikuttaa tähän. Ap

Kertoisin, tottakai, vaikka aiheen olisi saanut käsiteltyä omassa päässä. Miehen reaktio kertoo paljon miehestä: jos alkaa vähättelemään, onko mies edes sun arvonen, ja jos ottaa tosissaan ja kyselee, on hänellä sydän paikallaan. Kun nyt olette jo pari vuotta olleet yhdessä, mitä pidemmän aikaa pidät miehen asiasta pimennossa ja kunhan asiasta kuulee, alkaa epäillä mitä muuta pimität häneltä. Itse kerroin ekan vuoden aikana kaikki elämäni kipukohdat ja käsittelimme ne yhdessä, jotta pystyn jatkamaan yhdessä hänen kanssaan. Nämö keskustelut lähensivät meitä hurjasti ja nyt pystymme luottamaan toisiimme täydellisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa, ettei tule sitten petipuolella yllätyksiä kun vaivut sikiöasennossa nyyhkyttämään johonkin nurkkaan miehen kosketettua sinua.

Olipas raaka kommentti. Olemme olleet jo pari vuotta yhdessä ja noin ei vielä ole käynyt. T. Ap

Miten niin raaka? Tuollaisiinkin naisiin tullut törmättyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa, ettei tule sitten petipuolella yllätyksiä kun vaivut sikiöasennossa nyyhkyttämään johonkin nurkkaan miehen kosketettua sinua.

Sinä et ansaitse mitään mistään, koskaan.

Johan nyt taas on ihmeellistä porukkaa. Kannatatte siis asian salaamista niin, että tilanne saattaa miehen tietämättömyyden takia mennä tuohon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa, ettei tule sitten petipuolella yllätyksiä kun vaivut sikiöasennossa nyyhkyttämään johonkin nurkkaan miehen kosketettua sinua.

Olipas raaka kommentti. Olemme olleet jo pari vuotta yhdessä ja noin ei vielä ole käynyt. T. Ap

Miten niin raaka? Tuollaisiinkin naisiin tullut törmättyä.

Olet varmaan osannut suhtautua myötätuntoisesti naiseen, jossa läsnäolosi on herättänyt vanhat traumat.

Vierailija kirjoitti:

Kertoisin, tottakai, vaikka aiheen olisi saanut käsiteltyä omassa päässä. Miehen reaktio kertoo paljon miehestä: jos alkaa vähättelemään, onko mies edes sun arvonen, ja jos ottaa tosissaan ja kyselee, on hänellä sydän paikallaan. Kun nyt olette jo pari vuotta olleet yhdessä, mitä pidemmän aikaa pidät miehen asiasta pimennossa ja kunhan asiasta kuulee, alkaa epäillä mitä muuta pimität häneltä. Itse kerroin ekan vuoden aikana kaikki elämäni kipukohdat ja käsittelimme ne yhdessä, jotta pystyn jatkamaan yhdessä hänen kanssaan. Nämö keskustelut lähensivät meitä hurjasti ja nyt pystymme luottamaan toisiimme täydellisesti.

Kiitos paljon tästä näkökulmasta. En jotenkaan osannut tältä kantilta asia katsoa... Toivottavasti ei ole liian myöhäistä kertoa hänelle! Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikea kysymys. Traumat vaikuttavat niin monella tavalla elämään ja myös parisuhteeseen. Tavallaan ajattelen, että olisi hyvä, että kumppani tietää edes jotain - muuten hän voi tulkita traumasta johtuvat oireesi joksikin muuksi kuin mitä ne ovat.

Mutta tärkeintä on, että itse saat apua. Ehkä sinulla on joku terapeutti, jonka kanssa voisit pohtia tätä asiaa.

Traumasta kertominen voi tuntua riskiltä, kun et voi olla ihan varma, miten toinen suhtautuu. Tarvitsisit kuitenkin siinä tilanteessa tukea ja ymmärrystä. Kuten toki myös kumppani, kun ei tosiaan tiedä miten hän reagoisi asiaan.

Ehkä päätyisin ehdottamaan, että käsittelisitte asiaa yhdessä jonkun ammattilaisen kanssa. Riippuen nyt toki sinusta, kumppanistasi, teidän välisestä suhteesta ja trauman laadusta.

Aloitin juuri terapian ja ajatus ottaa tämä asia esille siellä... Suhde on hyvä mutta huomaan, että seksissä en koe suuria tunteita enkä intohimoa. Trauma voi osaltaan vaikuttaa tähän. Ap

Keskustele asiasta terapeutin kanssa ja kysy häneltä, onko hyvä kertoa miehelle. Jos asiaa repii omin päiten miehen kanssa, voi tulla myös sitä takapakkia jos mies suhtautuu huonosti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa, ettei tule sitten petipuolella yllätyksiä kun vaivut sikiöasennossa nyyhkyttämään johonkin nurkkaan miehen kosketettua sinua.

Olipas raaka kommentti. Olemme olleet jo pari vuotta yhdessä ja noin ei vielä ole käynyt. T. Ap

Miten niin raaka? Tuollaisiinkin naisiin tullut törmättyä.

Olet varmaan osannut suhtautua myötätuntoisesti naiseen, jossa läsnäolosi on herättänyt vanhat traumat.

Suhtautumista hankaloittaa hieman, kun ei tiedä yhtään missä mennään ja minkätakia se nainen nyt vaipui lähes vihannesmaiseen tilaan.

Kannattaa kertoa, että sinulla on tällainen tausta, suhteessa on hyvä olla rehellinen. Yksityiskohtia sinun ei tarvitse ruveta avaamaan, jos koet ne ahdistaviksi.

Minulla oli väkivaltainen lapsuus ja olen sinkku. Mutta jos olisi mies kertoisin hänelle lyhyesti menneisyydestäni. Kaikkia hirveitä tapahtumia ja kokemuksia en välttämättä kertoisi koskaan tai korkeintaan vuosien päästä. Niin isot traumat ne on minuun jättäneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa, ettei tule sitten petipuolella yllätyksiä kun vaivut sikiöasennossa nyyhkyttämään johonkin nurkkaan miehen kosketettua sinua.

Olipas raaka kommentti. Olemme olleet jo pari vuotta yhdessä ja noin ei vielä ole käynyt. T. Ap

Miten niin raaka? Tuollaisiinkin naisiin tullut törmättyä.

Olet varmaan osannut suhtautua myötätuntoisesti naiseen, jossa läsnäolosi on herättänyt vanhat traumat.

Suhtautumista hankaloittaa hieman, kun ei tiedä yhtään missä mennään ja minkätakia se nainen nyt vaipui lähes vihannesmaiseen tilaan.

Joo, myös traumaattisen taustan omaavana naisena olen sitä mieltä, että miehen olisi hyvä tietää edes jotain naisen vaikeasta menneisyydestä. Ei tarvitse kaikkea kertoa mutta edes jotakin, että ei tule sitten edellä mainitun kaltaisia tilanteita.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa, ettei tule sitten petipuolella yllätyksiä kun vaivut sikiöasennossa nyyhkyttämään johonkin nurkkaan miehen kosketettua sinua.

Ihan yhtä hyvin voi oireilla niin, ettei seksi a)huvita tippaakaan b) tunnu miltään c) tuntuu tavalla tai toisella epämiellyttävältä. Kaiken maailman aseksuaalisuudessa on kyse usein jostain traumasta, mitä ei vaan muisteta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa, ettei tule sitten petipuolella yllätyksiä kun vaivut sikiöasennossa nyyhkyttämään johonkin nurkkaan miehen kosketettua sinua.

Ihan yhtä hyvin voi oireilla niin, ettei seksi a)huvita tippaakaan b) tunnu miltään c) tuntuu tavalla tai toisella epämiellyttävältä. Kaiken maailman aseksuaalisuudessa on kyse usein jostain traumasta, mitä ei vaan muisteta.

Jaa-a ja mistähän sen mahtaisi tietää johtuuko haluttomuuteni traumasta, pitäisikö mennä terapiaan ihan varmuuden vuoksi? Vasta suhteen yritys kaatui siihen, ettei minua vaan haluttanut halailua, suutelua ja koskettelua kummemmin. Olen koko elämäni ollut ilman parisuhdetta. Harmittaisihan se taas mahdollisella seuraavalla kerralla, jos leimaan itseni aseksuaaliksi ja etsin samanlaisen kumppaniehdokkaan ja sitten yhtäkkiä alkaisikin himottamaan. No, selviäisipä ainakin asia.

Kerroin ja en kadu, vaikka se päätti suhteen.

Ei kannata kertoa.

Ensinnäkin, älä ryhdy suhteeseen jos et kykene siihen (myös seksuaalisesti).

Toiseksi, mies EI ole terapeuttisi.

Kolmanneksi, miksi haluat uhriuttaa itsesi suhteessa uuteen mieheen?

Eli ehdottomasti ei.