Oliko teillä yhteenmuuttamista suunnitellessa selvää, kumman luo muutatte?

Oli selvää, muutettiin kumipkin pois lapsuudenkodista ja hankittiin yhteinen asunto.

Entäs te jo omillaan asuvat?

Helpointa muuttaa kokonaan uuteen asuntoon, niin kummallakin on yhtä tuttu maaperä.

Oli selvää, etten halua muuttaa yhteen. Ja yhdessä ollaankin oltu onnellisina jo kymmenen vuotta. Kotileikit on leikitty aiemmissa parisuhteissa jo, ja nähty miten seinät kaatuvat päälle ja aikuiset ihmiset jäävät vangeiksi omiin koteihinsa yhteen muutettuaan kun alkuihanuus on ohi.

Ei riitelyjä siivouksista

Ei riitelyjä rahasta

Omaa rauhaa aina halutessa

Etätöissä ei toinen häiritse

Yhdessä voi silti olla ja nukkua aina kun haluaa

Elämä on ihanaa

Kai se riippuisi siitä, haluaako asua omakotitalossa vai kerrostalossa, ja kumpi sijainti miellyttää enemmän. Tosin miksi pitää valita? Noitahan voisi vuorotella ainakin alkuun, olisi kivaa vaihtelua.

Mulla oli omistusasunto ja miehellä vuokra-asunto. Ei sinä ihmettelemistä ollut. 

En muuttaisi yhteen ellei olisi yhteistä lasta tulossa.

Paras on, jos kumpikaan ei muuta toisen luo, vaan hankitte uuden yhteisen kodin. Näin ei kummallakaan ole aikaisempia tunnesiteitä tai ns. henkisesti enemmän valtaa asuntoon. Vuokraaminen ehkä helpointa alkuun.

Vierailija kirjoitti:

Paras on, jos kumpikaan ei muuta toisen luo, vaan hankitte uuden yhteisen kodin. Näin ei kummallakaan ole aikaisempia tunnesiteitä tai ns. henkisesti enemmän valtaa asuntoon. Vuokraaminen ehkä helpointa alkuun.

Tuntuisi aika absurdilta myydä omakotitalo ja puutarha, johon olen kiintynyt ja muuttaa vuokralle.

Ap

Mun miehellä on velaton omakotitalo ja mä asun vuokralla. Hän asuu mun luona suurimmaksi osaksi, koska mulla lapsi. Tässä ollaan katseltu omakotitaloja, että pyrkimys mullakin on omaan taloon, vaikka vuokrarivarissa nyt asunkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paras on, jos kumpikaan ei muuta toisen luo, vaan hankitte uuden yhteisen kodin. Näin ei kummallakaan ole aikaisempia tunnesiteitä tai ns. henkisesti enemmän valtaa asuntoon. Vuokraaminen ehkä helpointa alkuun.

Tuntuisi aika absurdilta myydä omakotitalo ja puutarha, johon olen kiintynyt ja muuttaa vuokralle.

Ap

Kerro sille miehelle, että hänen pitää muuttaa sun luo, koska sun mielestä muu on absurdia.

Miehellä oli omistusasunto, minä asuin vielä lapsuudenkodissa. Oli siis selvää, että muutan miehen luokse.

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli omistusasunto ja miehellä vuokra-asunto. Ei sinä ihmettelemistä ollut. 

Eli myit omistusasuntosi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paras on, jos kumpikaan ei muuta toisen luo, vaan hankitte uuden yhteisen kodin. Näin ei kummallakaan ole aikaisempia tunnesiteitä tai ns. henkisesti enemmän valtaa asuntoon. Vuokraaminen ehkä helpointa alkuun.

Tuntuisi aika absurdilta myydä omakotitalo ja puutarha, johon olen kiintynyt ja muuttaa vuokralle.

Ap

Miten muka on absurdia vaihtaa työleiri huolettomaan, vaivattomaan ja stressittömään asumismuotoon?

Oltiin nuoria ja molemmat vuokralla. Mä asuin kerrostalossa ja mies rivarissa. Mun asunto oli isompi ja paremmassa kunnossa, miehen rivarikämppä oli vähän epämääränen, joten oli aika helppo valinta. Ei vaikeuttanut asioita se, ettei ollut "puolueeton maaperä".

Se oli selvää, kumman luo muutettaisiin, mutta se ei että muutetaanko ylipäänsä yhteen.

Miehellä vuokra- asunto ja mulla jo maksettu oma asunto, joten mun luokse muutettiin.

Apn ainoa motiivi ketjulle: hankkia joku sanomaan että okt:hen totta kai. Vaan kun ei se niin mene, teette yhdessä päätöksen, mikä sit onkaan. Keskusta-asujalle joku vanha okt voi olla totaalikauhistus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paras on, jos kumpikaan ei muuta toisen luo, vaan hankitte uuden yhteisen kodin. Näin ei kummallakaan ole aikaisempia tunnesiteitä tai ns. henkisesti enemmän valtaa asuntoon. Vuokraaminen ehkä helpointa alkuun.

Tuntuisi aika absurdilta myydä omakotitalo ja puutarha, johon olen kiintynyt ja muuttaa vuokralle.

Ap

Miten muka on absurdia vaihtaa työleiri huolettomaan, vaivattomaan ja stressittömään asumismuotoon?

Sellainen asuminen vasta aiheuttaa stressiä jossa naapuri on heti seinän takana. Lisäksi Voiko hölmömpää olla kuin vuokralla asuminen jos on mahdollisuus asua omassa?

Asuimme molemmat vuokralla saman kokoisissa ja hintaisissa asunnoissa, kävelymatkan päässä toisistaan. Muutimme väliaikaisesti minun asuntooni, koska minulla oli koira ja siellä olimme muutenkin käytännössä asuneet jo melkein vuoden, ja aloimme etsiä yhteistä. Muutimme isompaan 4kk myöhemmin.