Te jotka olette maksaneet asuntolainan pois
Miltä se sitte tuntuu? Vai tuntuuko miltään?
Vielä 30 erää jäljellä.
Kommentit (8)
Otettiin lasilliset kuohuvaa, talo on oma.
Muutamassa kuukaudessa unohtui että sellainenkin maksuerä on vakiona ollut. Tosin meidän pakollinen maksuerä oli melko pieni, 600€, ja tilille on aina jäänyt reilusti säästöä....joten eipä siihen lisääntyneeseen maksuvaraan hirmusti kiinnittänyt huomiota.
Tunne oli helpottava, mutta sitten ostettiin pieni sijoutusasunto eli kk menoero yhä edelleen olemassa. Oma kotini silti kullan kallis.
Tuntuuhan se hyvältä, rahaa jää mukavasti muuhunkin, entiseen verrattuna. Me otimme ensimmäisen asuntolainan vuonna 1988, kerrostalokaksio kyseessä. Vuosien varrella vaihdoimme kolmioon, rivariin, omakotitaloon ja vielä suurempaan omakotitaloon, jossa useita hehtaareja maata ja metsää.
Nyt on lapset aikuisia ja talo on meille liian suuri, turhia huoneita riittää. Tällaista tämä elämä on.
Mutta siis velattomuus on hieno tunne, olihan meillä lainoja noin 30 vuoden ajan.
Voisin maksaa lopun lainastani nyt heti pois. Vaan kun en maksa vielä; paremmin se maksuvara tuottaa tuolla arvo-osuustililläni kuin tänä miinuskorkojen aikana asunnon maksamisessa velattomaksi...
Tuntuu ihan mahtavalta asua vuokralla ja muutama satatonnia tileillä ja sijoituksissa. Ja sijoitusasunnot tuottaa vielä pientä extraa.
Asuntolainaa ei ole ollut, mutta opintolainaan liittyi vastaavia tunteita. Suuri helpotus, kun sai velat pois. Opiskelin kahteen otteeseen ja maksoin kummallakin kerralla jäljellä olleen lainaosuuden pois heti, kun olin ehtinyt tienata sen verran, että pystyin siihen. Velattomuus tuntui hyvältä ja lisäksi se, että näin vältyin maksamasta loppusumman osalta korkoja ja käsittelymaksuja, joista olisi koostunut huomattava summa.
AH, odotan niiiin tuota päivää. Noin 20 erää jäljellä. Olisi ihanaa saada ne muutamat sataset kuukausittain käyttövaraksi!
Tuli kyllä voittajafiilis. Naisihmisenä varsinainen työvoitto maksaa yksin okt pois ja remontoinkin aika paljon vuosien varrella samalla. Oon kyllä joka tiilen ja maalipurkin repinyt selkänahastani, aina kun vähänkin oli liikenevää, lyhensin ylimääräistä.