1940 luvulla lapset eivät harrastaneet, eli tarkoittaako se että silloin syntyneet ovat tyhmiä, vrs. nykyajan lasten harrastukset?

Miten niin ei harrastaneet? Mun isä kalasti, teki puutöitä ja kävi partiossa. Kesät ui ja pyöräili.

Jestas... Silloin syntyneet kuule paiski kotonaan töitä, minkä pystyivät ja enemmänkin. Sota-ajan jälkeen lapset tekivät kotonaan niin miesten kuin naistenkin töitä. Heidän "harrastuksensa" oli osata kaikki mahdollinen, mikä muutoin olisi pitänyt osata vasta aikuisena.

Kyllä ne harrasti. Kutoivat sukkia ja tekivät mattoja, lukivat, tekivät polttopuita, kitkivät kasvimaata, pelasivat pesäpalloa, juoksivat kouluun ja takaisin ja osa 1930-luvulla syntyneistä (siis tätä kyseistä ikäluokkaa vanhemmista) kävi ihan ulkomailla asti osoittamassa ampumataitojaan. Epävirallisesti toki, mutta kuitenkin.

Ei, mutta se, että kysyt tuollaisen kysymyksen, antaa sinusta aika tyhmän vaikutelman.

Nämä on nykyään tällaisia 1. Maailmanluokan ongelmia, jotka vaivaa täällä länsimaissa, että pitää olla kalliita maksullisia harrastuksia, joiden ympärille sitten on rakentunut seurakulttuureita ja ammattivalmentajia jopa ala-asteikäisille.

Maailmassa on 9/10 maata jotka pärjää Suomea paremmin yksilö- ja joukkueurheilussa ilman, että siellä on mitäön 'lasten harrastustoimintaa'.

Tämä on täysin itse kehitelty ja keksittu tilanne. Suomalaiset kotitaloudet rahoittaa urheilua ja liikuntaa 1,6 miljardilla eurolla vuosittain, jospa vanhemmat ja perheet viettäisi aikaa yhdessä ja harrastaisivat yhdessä, ei kaikki tämä raha olisi pois heidän ostovoimastaan myöskään.

Kyllä harrastivat, mutta itseohjautuvasti.

Silloin oltiin järkeviä. Ei pilattu ilmastoa harrastusmenoilla. Ei kuskattu lapsia harrastuksiin. Liikuttiin vuodenaikojen mukaan. Talvella luisteltiin, hiidettiin, hakattiin halkoja,käytiin metsätöissä yleensä isän kanssa ja talvikalassa.  Ei tarvittu lapsille jäähalleja. Kesällä uitiin, tehtiin heinätöitä, kitkettiin, juostiin, hypittiin heinäkasaan korkeutta ja käytiin ongella, marjassa ne.

Miten niin 40-luvun lapset eivät harrastaneet?

Silloin oli paljon enemmän "ilmaisia" harrastuksia kuin nykyään - taide, musiikki, urheilu, tanssi, voimistelu, kädentaidot, siirtolat, kerhot, lasten teatterit jne.

Samoin 50-luvulla.

Ihan mielenkiinnosta kysyn: miten harrastaminen tai harrastamattomuus liittyy tyhmyyteen?

Silloin käytettiin omaa mielikuvitusta, nykyään kaikki on valmiiksi mietittyä.

Ja hyvä pointti tuo kommentti ettei ilmastoa pilattu harrastuksilla.nykyään pitää olla jäät kesällä ja lämpimät vedet talvella, kannattaa harrastaa vuodenaikojen mukaan, saa vaihtelua ja ympäristö kiittää.

Koululta saa kuulemma lainata suksia, lainasimme ja sitten tuli opelta palaute, ei ole liikuntavälineitä.

Eli ostakaa ne sukset, vaikka mahdollista lainata koululta

Jopa on outoja mielikuvia lasten harrastuksista 40-luvulla.

Olen syntynyt 50-luvun alussa ja siskot 40-luvulla, meidän perheessä lapset harrasti aktiivisesti voimistelua, tanssia, balettia ja isoveli sirkusta. Ja taas äitini on harrastanut lapsesta asti kuvanveistoa.

Ei lasten ja nuorten harrastukset ole juurikaan muuttuneet eri vuosikymmenien aikana. Ja aina vanhemmat ovat kuskanneet lapsia harrastuksiin.

Vierailija kirjoitti:

Jopa on outoja mielikuvia lasten harrastuksista 40-luvulla.

Olen syntynyt 50-luvun alussa ja siskot 40-luvulla, meidän perheessä lapset harrasti aktiivisesti voimistelua, tanssia, balettia ja isoveli sirkusta. Ja taas äitini on harrastanut lapsesta asti kuvanveistoa.

Ei lasten ja nuorten harrastukset ole juurikaan muuttuneet eri vuosikymmenien aikana. Ja aina vanhemmat ovat kuskanneet lapsia harrastuksiin.

Näin oli varmasti varakkaammissa kaupunkilaisperheissä. Suurin osa ihmisistä asui kumminkin tuolloin maalla missä ohjattu harrastustoiminta ei ollut yleistä. 40-luvulla maalla syntynyt ja kasvanut äitini on kertonut että tuolloin vapaa-ajan touhuja ei kutsuttu harrastuksiksi. Esim. mummoni soitti harmoonia ja mandoliinia, mutta ei olisi koskaan sanonut harrastavansa soittamista. Hän vain soitti omaksi ja muiden iloksi.

Suomen älykkäin ikäluokka on 1970-luvun lopussa syntyneet.

Vierailija kirjoitti:

Silloin käytettiin omaa mielikuvitusta, nykyään kaikki on valmiiksi mietittyä.

Ja hyvä pointti tuo kommentti ettei ilmastoa pilattu harrastuksilla.nykyään pitää olla jäät kesällä ja lämpimät vedet talvella, kannattaa harrastaa vuodenaikojen mukaan, saa vaihtelua ja ympäristö kiittää.

Ei sitä mielikuvitusta tarvinnut käyttää, vaan sinne mentiin vain, mitään etukäteen ilmoitusta ja ne oli maksuttomia.

Keinojääkenttiä oli kaikkialla, samoin koulut oli harrastuskäytössä iltaisin ja viikonloppuisin ja sinne sai menmä kuka tahansa, leikkipuistot ja urheilukenttiä oli paljon ja siellä säilytettiin välineet. Samoin koulujen laitteet esim. soittimet oli vapaasti käytössä jne.

Ja ohjaajat ja opettajat toimivat talkoo voimin.

Ja joka notkossa ja niemessä oli nuorisoseura talot, jossa harrastettiin ja vietettiin aikaa.

Leikkiminen ja urheilu olivat lasten harrastuksia keillä ei kalliisiin harrastuksiin ollut varaa. Joku ne leikit ja pelit on heille opettanut.

Paljon laihempia olivat silloin.

Niillä oli vielä mielikuvitus tallella kuten meillä myöhempienkin vuosikymmenten kakaroilla. Ihan itse keksittiin mitä tehdään ilman ohjausta, välillä se tyhmyys ehkä joukossa väistämättä tiivistyi.

Sen myönnän, että meidän maailmamme oli vapaampi ja ehkä jopa turvallisempi, en ota tähän vertailua tapaturmista tms. Itse 50-luvun lapsena liikuin paljon pidemmällä kotoa kuin oma 80-luvun lapseni. Nyt ajatellen vanhempien luottamus kun matkapuhelin ei ollut vielä edes suunnitteilla , oli aikamoinen. Siitä huolimatta tai siitä johtuen koen, että lapsuuteni oli todella hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Suomen älykkäin ikäluokka on 1970-luvun lopussa syntyneet.

Pohjautuen mihin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jopa on outoja mielikuvia lasten harrastuksista 40-luvulla.

Olen syntynyt 50-luvun alussa ja siskot 40-luvulla, meidän perheessä lapset harrasti aktiivisesti voimistelua, tanssia, balettia ja isoveli sirkusta. Ja taas äitini on harrastanut lapsesta asti kuvanveistoa.

Ei lasten ja nuorten harrastukset ole juurikaan muuttuneet eri vuosikymmenien aikana. Ja aina vanhemmat ovat kuskanneet lapsia harrastuksiin.

Näin oli varmasti varakkaammissa kaupunkilaisperheissä. Suurin osa ihmisistä asui kumminkin tuolloin maalla missä ohjattu harrastustoiminta ei ollut yleistä. 40-luvulla maalla syntynyt ja kasvanut äitini on kertonut että tuolloin vapaa-ajan touhuja ei kutsuttu harrastuksiksi. Esim. mummoni soitti harmoonia ja mandoliinia, mutta ei olisi koskaan sanonut harrastavansa soittamista. Hän vain soitti omaksi ja muiden iloksi.

Maalla oli jo 1800-luvulla paljon nuorisoseurataloja, 4H toimi aktiivisesti, oli urheiluseuroja, urheilukenttiä ja keinojääkenttiä, voimisteluseuroja jne. Samoin seurakunnat järjesti toimintaa jne. Samoin vapaapalokunta.

Ton ajan lapset hiihti kouluun talvella 10 kiusaa, tekit kotona motin halkoja joka päivä, kun oli pakko, kantoivat veden kaivosta, siivosivat, laittpivat ruokaa, halusivat muita lapsia, kasvimaata, keräsivät marjoja, pottuja- ja lähtivät rintamalle 18 wee.