Lue keskustelun säännöt.
Traumasidoksesta eroon, vertaistukea olisin vailla :(
24.01.2021 |
Niin. Olen päätynyt tällaiseen tilanteeseen missä yksin ollessa olen todella ahdistunut, jopa hätääntynyt, en saa nukuttua, pelkään kaikkea, kammoan ihmisiä jne. Ja sekunnissa tämä mies jotenkin onnistuu palauttamaan hyvinvointini, itseluottamukseni ja ns. oman itseni. Siis pitäisi olla vaan erossa ja luoda omaa elämää, mutta joka solu on kiinni tässä manipuloivassa suhteessa. Miten voi tulla levollinen ja tasa-painoinen olo tällaisesta ihmisestä, joka mua kaltoinkohtelee ja hallitsee suhdetta täysin??? En ihan tajua itseäni, mutta just eilen hän pitkästä aikaa otti yhteyttä ja nukuin yön hyvin, en ole ahdistunut ja katson maailmaa taas valoisin silmin. Että tää on oikeastaan kammottavaa, kun mun hyvinvointini on hänen käsissään ja yksinollessa kaikki jutut jotenkin epäonnistuu. Kun voin niin huonosti eikä ole mitään itseluottamusta. Huh. Helpottipa kirjoittaa tämä! Mutta kaipaisin apua, jos joku on tällaista samanlaista kokenut ja päässyt jopa irti.
Kommentit (4)
Mä kanssa yritän, mutta mikään ei enää oikein onnistu eikä tunnu hyvältä kun ollaan erossa. Ja kaipa se huono olo minusta huokuu kilometrin päähän, vaikka kuinka yritän sitä peitellä. Voi hitto mihin jamaan sitä on itsensä laittanu! Niin ja tänään on hyvä olla, kun oon saanu hänen ns. hyväksyntää ja välittämistä. Ihan eri fiilis kohdata maailma ja ihmisiä kun on tämä olo. Mä veikkaan että mulla on joku lapsuuden trauma nyt puhjennut kukkaan, koska olen väkivaltaisesta perheestä ja kokenut vaikka ja mitä silloin. Ihan kun oisin taantunu tässä suhteessa taas lapseksi, jonka on pakko miellyttää pahoinpitelijää saadakseen hoivaa, kun ei muutakaan voi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Josko sitten kokeilisit olemista jonkun muun kanssa, vai miksi ajattelet yksinolemisen ainoaksi vaihtoehdoksi?
Ahdistus ja paha olo tulee yksinollessa juuri sen manipuloinnin jälkikaikuna, koska sitä joutuu työstämään todella paljon ennenkuin pääsee tasapainoon, mutta yhdessäolemalla et ehdi koskaan kunnolla selvitä, ja tottakai manipuloinnin alaisena kaikki näyttää valheellisesti hyvältä ja ihanalta, eihän se muutoin toimisi.
Oon yrittäny välillä tutustua myös muihin miehiin, mutta oon sosiaalisesti ihan surkea niin on kyllä todella vaikeaa. Lisäksi olen vähän erakkotyyppi niin mulle tärkeät jutut ei montaa sitten kiinnosta. Ja nyt tämän manipuloinnin seurauksena olen jotenkin tullut kiukkuiseksi ja kyyniseksi eikä miehet edes kiinnosta. Paitsi tämä mielensekoittaja tietenkin kiinnostaa, koska mut on siihen ohjelmoitu :/
Ap
Mulla on samanlaista, tosin itse pitkässä avioliitossa. Yritän koko ajan rakentaa enemmän ja enemmän elämää suhteen ulkopuolelle, jospa löytäisin sillä tavoin vahvuutta.