Opetatko lapsesi kiusaajaa?

Toimitko koulussa opena tai harrastuksessa ohjaajana sellaiselle lapsiyksilölle, joka kiusaa omaa lastasi? Osaatko suhtautua kiusaajaan neutraalisti?

Mietin, olenko ainoa tällaisessa tilanteessa oleva. Minun silmissäni yksi ryhmän lapsi ei ole mikään muu kuin lapseni kiusaaja. Kiusaaja tietää, että olen hänen kiusaamansa lapsen äiti. Pyrin kohtelemaan kiusaajaa kuten muitakin, mutta kieltämättä joskus mietin, koska menee kuppi nurin ja tulee annettua "palautetta".

Kiusaajan vanhemmat ovat ns. parempaa väkeä, ties missä kirkkovaltuustossa, yhdistyksissä ja lasten ja nuorten asioissa mukana. Eivät ilmeisesti edes tiedä olevansa kiusaajan vanhempia.

Jos jollakulla vastaavanlaisia kokemuksia, onko tilanne jotenkin ratkennut? Oletteko ottaneet puheeksi vanhempien kanssa tms.