Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Italian valtiolla on velkaa jo käsittämättömät 2587 miljardia euroa. Maa varautuu jo korkojen nousuun.

Vierailija
20.01.2021 |

Italia on jo maaliskuusta asti vaivihkaa hyödyntänyt EKP:n tukiohjelmia ja poikkeuksellisen matalaa korkotasoa pidentämällä valtionvelkojensa maturiteettia.

Käytännössä temppu tehdään niin, että valtiovarainministeriö ostaa markkinoilta lyhyen maturiteetin lainoja takaisin ja korvaa ne laskemalla liikkeelle pidempiä velkapapereita.

Kysyntä Italian pitkille lainoille on nyt parempi kuin kertaakaan aikaisemmin historiassa, ja Italian valtiovarainministeriö onkin kertonut laskeneensa tänä vuonna liikkeelle pitkiä lainapapereita yli sadalla miljardilla enemmän kuin oli suunniteltu.

Rahaministeriön korkea virkamies myönsi hiljattain julkisesti, että Italia varautuu näin ”markkinoiden todellisuuteen heräämiseen” ja sitä seuraavaan korkojen nousuun.

Vaikka lainapapereiden kysyntä on kovaa ja korot alhaisia kannattaa silti muistaa, että Italian taloustilanne on kauniisti sanottuna umpisurkea. Tekninen taantuma oli totta jo ennen koronakriisiä, eivätkä paikoillaan polkeva talouskasvu ja toistuvasti koveneva, myös korkealla poliittisella tasolla käytävä, eurokriittinen keskustelu helpota koronakriisistä nousua.

Samaan aikaan velka paisuu jo lähes käsittämättömiin lukemiin. Italian keskuspankki kertoi tiistaina, että Italian valtiolla on velkaa 2587 miljardia euroa.

Italian velkakestävyyttä on jo ennestään kuvailtu rakenteellisesti pahenevaksi syöksykierteeksi. Koronan toinen ja todennäköiseltä näyttävä kolmas aalto eivät auta, etenkään kun pääministeri Giuseppe Conte linjasi maanantaina, että ensi vuoden painopiste on edelleen elvytyksestä, ei alijäämän purkamisessa.

Conten linja tarkoittaa käytännössä sitä, että Italia velkaantuu yhä lisää ja ennätysmatalat korot tekevät velanotosta populistihallitukselle vaarallisen helppoa.

Princeton-professori Ashoka Mody on jo varoittanut kuvion keinotekoisuudesta. Hän on myös toistaiseksi ainoana lausunut ääneen kysymyksen siitä, mitä tapahtuu, jos Italia kaatuu.

Tutkimusjohtaja Silvia Merler puolestaan sanoo suoraan, ettei Italian asema eurossa ole enää kestävällä pohjalla, vaan maasta on tullut sekä taloudellinen että poliittinen ongelma. EU:n elvytyspaketistakin on luvassa apua parhaassa tapauksessa vasta ensi vuonna ja silloinkin vain siinä tapauksessa, että Italia saa aikaan jonkinlaisen järkevän suunnitelman rahojen käytöstä.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kolumni-italian-velkakikkailu-voi-ko…

Kommentit (11)

Vierailija
1/11 |
20.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Veitsen terällä horjuvan hallituksen seuraavat haasteet tiedetään jo: riitaisten hallituskumppanien on päästävä yksimielisyyteen EU:n elvytysrahojen käytöstä.

”Hallituksen tulisi keskittyä elvytyspakettiin. Politiikka ei ole vain matematiikkaa, vaan kyse on aina luottamuksesta. Oletteko lukeneet hallituksen suunnitelman elvytysrahojen käytöstä? Sillä suunnitelmalla EU:lta ei heru liiraakaan. Tämä maa on täysin halvaantunut”, +Europa-puolueen senaattori, Italian entinen EU-komissaari Emma Bonino tiivisti tiistaina.

Vierailija
2/11 |
20.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ennuste Italian velkavuoresta on karua luettavaa – Valtiovarainministeri vakuuttelee tilanteen pysyvän hallinnassa

Aikaisemmin Italian oli määrä ryhtyä pikku hiljaa supistamaan velkataakkaansa tänä vuonna. Koronatilanne muutti kuitenkin suunnitelmat.

Italian valtiovarainministeriö julkisti viikonloppuna päivitetyn arvionsa maan valtionvelasta. Se on karua luettavaa: valtionvelan osuus Italian bruttokansantuotteesta nousee ennusteen mukaan tänä vuonna 158,5 prosenttiin.

Valtiovarainministeri Roberto Gualtieri arvioi Corriere della Seralle, että vuoden 2020 saldo on 155,6 prosenttia. Luku on toteutuessaan loivasti alle ekonomistien ennusteiden.

Julkisen talouden alijäämäksi Gualtieri ennakoi 8,8 prosenttia tänä vuonna.

”Alijäämä pysyy hallinnassa”, hän vakuuttaa.

Aikaisemmin Italian oli määrä ryhtyä pikku hiljaa supistamaan velkataakkaansa tänä vuonna. Koronatilanne muutti kuitenkin suunnitelmat. Tänään esimerkiksi Lombardian maakunta on uudelleen kovien sulkutoimien alaisena, mikä tarkoittaa kovaa iskua Italian bkt:lle, josta Lombardia yksin muodostaa yli 20 prosenttia. Kovat sulkutoimet puolestaan tarkoittavat lisää tukia yrityksille ja siten uutta lisälaskua valtiontalouteen. Italian hallitus päätti viimeksi torstaina kasvattaa velanottoa 32 miljardilla eurolla.

Samaan aikaan asiantuntijat vaativat vielä kovempia sulkutoimia. Esimerkiksi sekä Italian hallituksen että Maailman terveysjärjestö WHO:n asiantuntija Walter Ricciardi arvioi tällä viikolla, että koko Italia olisi suljettava täyteen lockdowniin kahdeksi kuukaudeksi.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ennuste-italian-velkavuoresta-on-kar…

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/11 |
20.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onnää Luigit velmuja. Kun euron arvo romahtaa superinflaatiossa, niin Italia mitätöi velkansa. Todennäköisyys kasvaa koko ajan.

Vierailija
4/11 |
20.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja ylivelkaantunut Kreikka seuraa perästä, sen talous romahti romahtamistaan. Kohta ovat taas käsi ojossa.

Vierailija
5/11 |
20.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja tuon jälkeen katse on Espanjassa, tukielvytyshimmeli auttaa. Koko juttu alla jos ei ole tunnareita.

Italia ei ole enää Euroopan sairas mies – Koronakriisin arvioidaan ajaneen Espanjan syöksykierteeseen

Espanja tilanne huolestuttaa nyt jopa Saksan liittokansleria Angela Merkeliä.

Italiasta on jo kauan ennen koronakriisiä puhuttu Euroopan sairaana miehenä, jonka taloustilanne aiheuttaa päänsärkyä muille euromaille. Nyt ongelmamaan roolia sälytetään Espanjalle, jonka esimerkiksi Saksan hallitus katsoo olevan jopa Italiaa karmeammassa kunnossa.

Uutistoimisto Bloomberg kertoi sunnuntaina, että Espanja tilanne huolestuttaa nyt jopa Saksan liittokansleria Angela Merkeliä. Koronakriisin arvioidaan ajaneen Espanjan syöksykierteeseen, jota maan epävakaa ja riitaisa hallitus ei ehkä pysty korjaamaan.

”Käynnissä on poliittinen sota, johon päättäjät keskittyvät sen sijaan, että taistelisivat pandemiaa vastaan”, Madridin suurimpiin sairaaloihin lukeutuvan 12 de Octubre – sairaalan lääkäri Manuel de Castro kommentoi.

Bloombergin lähteiden mukaan Berliinissä arvioidaan parhaillaan kiivaasti, miten suuret vahingot Espanjan tilanne aiheuttaa koko euroalueelle.

Samaan teemaan kiinnittää tuoreessa talouskatsauksessaan huomiota Italian suurimpiin pankkeihin kuuluva UniCredit. Se ennustaa Espanjan talouden romahtavan tänä vuonna yli 14 prosenttia, kun Italian talouden ennakoidaan putoavan noin 10 prosenttia. Koko euroalueelle ennakoidaan 8 prosentin supistumista.

UniCreditin ekonomistit Chiara Silvestre ja Marco Valli pitävät suurimpana eroja Espanjan ja Italian välillä maiden hallitusten toimintaa. Koronavirus iski lujaa palvelusektoriin molemmissa maissa, joista Espanja tosin on paljon Italiaa riippuvaisempi turismista. Lisäksi Italiassa hallitus on tukenut yrittäjiä yhteensä 100 miljardin euron paketilla.

”Tämä tukee Italian bruttokansantuotetta myös ensi vuonna. Espanjan pääministeri Pedro Sanchez sen sijaan on pakon edessä joutunut määräämään uusia koronarajoituksia ja osittaisia lockdowneja, jotka iskevät erityisesti sosiaaliseen elämään. Se on johtanut siihen, ettei Espanjassa ole nähty edes orastavaa talouden toipumista kesän aikana”, Silvestre ja Valli toteavat.

UniCreditin Saksan-pääekonomisti Andreas Rees huomauttaa omassa sunnuntaina julkaistussa kommentissaan, että koronatilanne saattaa ajaa Espanjan vielä täyteen lockdowniin, mikä murskaisi viimeisetkin toiveen talouden syöksyn kääntymisestä.

Saksalainen Die Welt varoitti viikonloppuna myös pankkikriisin mahdollisuudesta Espanjasta. Lehden mukaan Espanjan ainoa toivo on EU:n elvytyspaketti, joka tarjoaa mahdollisuuden työmarkkinoiden ja kulutuskysynnän tukemiseen.

UniCreditin ekonomistit ovat samoilla linjoilla.

”Espanja hyötyy paketista todennäköisesti eniten euromaista. Ongelma on se, ettei epävakaa hallitus välttämättä kykene tarvittaviin päätöksiin rahojen käyttämisestä”, Silvestre ja Valli huomauttavat.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/italia-ei-ole-enaa-euroopan-sairas-m…

Vierailija
6/11 |
20.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eipä meidän 6,6 miljardia vaikuta mitään Italian pohjattomassa kaivossa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/11 |
20.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Toisaalta voisi muistaa että Italia on sen verran rikas että se on vastoin monien käsityksiä EU:ssa nettomaksaja, ei saaja. Italian talouskaan ei lopulta ole sinällään niin heikolla tolalla kuin monesti ajatellaan. Italian ongelma on jo 30 vuoden takaa periytyvä kova velkataakka jonka pelkät korkokulut painavat Italian budjetin miinukselle. Ilman velkojen korkoja Italian julkinen talous olisi itse asiassa plussalla.

Vierailija
8/11 |
20.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta voisi muistaa että Italia on sen verran rikas että se on vastoin monien käsityksiä EU:ssa nettomaksaja, ei saaja. Italian talouskaan ei lopulta ole sinällään niin heikolla tolalla kuin monesti ajatellaan. Italian ongelma on jo 30 vuoden takaa periytyvä kova velkataakka jonka pelkät korkokulut painavat Italian budjetin miinukselle. Ilman velkojen korkoja Italian julkinen talous olisi itse asiassa plussalla.

Näinhän se on, jos jotain tuosta pitäisi oppia on julkisten menojen suhteuttaminen talouteen.

Matalan talouskasvun lisäksi Italian valtiontalouden toinen kesto-ongelma on huima julkinen velka.

Velan juuret juontavat 1980-luvulle. Tuo vuosikymmen muistetaan Italiassa valtavan kulutuksen aikana, josta talouden alamäki alkoi.

Italian talous oli kasvanut nopeasti toisen maailmansodan jälkeen niin sanotun talousihmeen aikana, ja kasvu oli pääosin reilua 1980-luvulle saakka. Samalla Italia teki uudistuksia ja panosti muun muassa terveydenhuoltoon, ja julkiset menot kasvoivat.

1980-luvun alkupuolella julkinen velka alkoi paisua muun muassa öljykriisiä seuranneen rahapolitiikan ja julkisten varojen osin holtittoman käytön takia(siirryt toiseen palveluun).

Vuonna 1980 Italialla oli julkista velkaa 55 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vuoteen 1995 mennessä velka oli kasvanut niin, että sitä oli jo 121 prosenttia bkt:sta.

Myöskään yhteisvaluutta euro ei näytä hyödyttäneen Italiaa. Centre for European Policy -ajatuspajan tutkimuksen mukaa(siirryt toiseen palveluun)n euroalueeseen liittyminen on köyhdyttänyt kahdeksasta vertailussa mukana olleesta maasta eniten Italiaa, kun taas Saksassa ja Hollannissa vauraus on euron myötä lisääntynyt.

Italia on viennistä riippuvainen teollisuusmaa. Raportin mukaan Italian kilpailukyky on heikentynyt euroaikana ja tuottavuus on kehittynyt useita muita euromaita hitaammin.

Stefano Toson mukaan Italian talouskasvu on laahannut pitkään muiden EU-maiden perässä.

Toso listaa kasvun hidastajiksi muun muassa julkisen sektorin tehottomuuden, väestön ikääntymisen ja työvoiman heikon tuottavuuden sekä riittämättömät investoinnit koulutukseen ja innovaatioihin. Kilpailukyky sakkaa siis monella sektorilla.

– Työtä tekeviä on jatkuvasti vähemmän, eikä heidän tuottavuutensa juuri kasva.

https://yle.fi/uutiset/3-11599854

Ja käppyrät on aika havainnollistavia

https://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1199,h_1182,f_auto,fl_lossy,q…

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/11 |
20.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sanna maksaa luigeille ettei saksalaiset pankit kaadu. Kyllä EU-virka on saatava varmistettua.

Vierailija
10/11 |
20.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Sanna maksaa luigeille ettei saksalaiset pankit kaadu. Kyllä EU-virka on saatava varmistettua.

Lähettääkö Sande tissikuvista saadut rahat Italiaan?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/11 |
20.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä meidän pissikset pitää huolen että suomenkin verovarat lapioidaan etelään ja ympäri maailman, Suomalaisista viis sanoihan se yksi pissiskin että, oma kansa ensin ajattelu on vaarallista. Hyvin ne vetää.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi seitsemän kolme