Lapsettomat ovat lapsellisia parempia ystäviä, koska lapsellinen ei voi olla samaan aikaan huippuvanhempi ja huippuystävä

Yksinkertainen ei voi olla huippuystävä.

Eiköhän se riittävä vanhemmuus ja riittävä ystävyys riitä toisistaan riippumatta.

Miksi kukaan odottaisikaan, että kaverit menisivät lasten edelle?

Mahdatko olla itse liian ripustautuva tai liian impulsiivinen, ja ihmiset eivät jaksa pysyä perässä kun koko ajan soittelet että mennäänkö sinne tai tänne tänään.

Lapsettomanakin olen parin kaverin kanssa lopettanut ystävyyden, kun en kerta kaikkiaan jaksanut sitä että soittoja tuli lähes päivittäin. Joskus pitää olla omaakin aikaa.

Mikähän se sun "huippuystävän" määritelmä mahtaa olla? Odotatko että ollaan koko ajan kuin paita ja peppu? 

Totta kai lapset menee aina kamujen eelle. Voisithan sinäkin toki olla kiinnostunut ystäväsi elämästä eli äitiydestä.

Harva jaksaa aikuisena 24/7 huippuystävyyttä.

Enpä allekirjoita. Lapset ja ystävät kulkee rinnallani molemmat.

Tuli oikein ärsytys tuosta "huippuystävästä". Kuulostaa kuin ystävyys olisi sulle joku kilpailu, jossa vain huiput pärjäävät.

Mitähän niistä lapsista kasvaisi, jos kaverit menisivät niiden edelle?

Ihan sitten parisuhteessakaan oleva ei voi olla huippuystävä, koska ap:n logiikalla tämäkään ei voi olla yhtäaikaa huippuystävä että huippupuoliso.

Noh, ihminen joka ajattelee noin ei kyllä yllä minun "huippuystäviini"

Vierailija kirjoitti:

Totta kai lapset menee aina kamujen eelle. Voisithan sinäkin toki olla kiinnostunut ystäväsi elämästä eli äitiydestä.

Minulla on yksi huono kokemus, ennen oltiin läheiset, mutta raskaudesta lähtien tuntuu ettei kaveria voisi vähempää kiinnostaa. Kyllä, elämäni pyöri pikkuvauvan ympärillä. Ehkä se oli sitten tylsää sellaiselle, joka ei lapsista tykkää. Toisaalta minua kyllästytti hänen ryyppyreissunsa ja bilettäminen, joihin en jaksanut enää osallistua. AIka pian tajusin, että ne ryyppyjutut joita on yhdessä ennen naureskeltu, ovat hauskoja vain jos on ollut itse mukana ja kännissä. Selvin päin ne ovat tylsiä.

Lapsettomia emme edes joukkoomme huoli, niitten lapsellista väninää ei kukaan jaksa. Mökkiviikonloput, matkat ja juhlat järjestämme ydinporukallamme, ne joilla ei ole lapsia (vapaaehtoisesti lapsettomat) olemme jättäneet pois ryhmästä. Teemme pariskuntina yhden , perheinemme yhden ja tyttöporukalla yhden matkan vuodessa. Tyttömatkalle on aina änkeämässä joku lapseton, olemme ilmoittaneet ettei nyt sovi, kun ei sitä yhdenagendanälinää viitsi kuunnella. Miesten omalle matkalle pääsevät mukaan kaikki lapsettomatkin kun miehillä ei sitä turhaa märinää ja ainaista aiheesta vääntämistä ole, sehän on vain mahojen naisten juttu.

Kun kokoonnumme, emme halua keskustella siitä miksi joku pirkko ei halua lapsia, haluamme keskustella ihan kaikesta muusta.

Vegaanit ja velat ovat oksettavaa porukkaa.