Elämää hyväpalkkaisesta puolisosta eroamisen jälkeen
Muutamiakin tuttaviani tässä viime vuosina on eronnut puolisoistaan, joilla on erittäin hyvä palkka. Tuttavani olivat ennen eroa tottuneet hyvin erilaiseen kulutukseen ja elintasoon kuin eron jälkeen. Vielä naimisissa ollessaan asuivat trendikkäissä omakotitaloissa, joita sisustivat designkalusteilla. Ostivat itselleen ja lapsilleen usein kalliita merkkivaatteita naimisissa ollessaan. Pystyivät helposti ystäviensä kanssa käymään ulkona syömässä jne.
Eron jälkeen osalla ollut vaikeuksia sopeutua uuteen elintasoon, kun oma palkka on noin 2500-3000 €. Joillakin ex-puoliso ei suostu teini-ikäisten lasten esim. vaatteisiin, kännyköihin ja tietokoneisiin käyttämään sellaisia rahamääriä, mitä tuttavani käyttivät vielä avioliitossa ollessaan.
Kommentit (22)
No sellaistahan se elämä on, tilanteet muuttuu ja niihin pitää sopeutua. Tulee ero tai puoliso voi kuolla, itse voi sairastua yms. Mikä oli pointti?
Mikä on puolisoiden "erittäin hyvä palkka"?
Vierailija kirjoitti:
Mikä on puolisoiden "erittäin hyvä palkka"?
Osalla käsittääkseni noin 8000-10 000 €/kk. Osalla jopa yli 200 000 €:n vuositulot.
No sitten on vain avattava silmät ja opeteltava siihen, että vähemmälläkin pärjää, eikä kaiken pidä olla disainia ja tiettyä kallista merkkiä.
Mulla olis ollut toi tilanne vielä n. 7 vuotta sitten, jos ero olis tullut. Valmistuin kuitenkin reilu 6 vuotta sitten yliopistosta ja nyt palkka ollut viime aikoina n. 9500 €/kk. Jos tulee ero puolisosta, ei elintasoon tule kovin paljon muutosta.
Niin?
Meillä on erilliset rahat ja sellainen elämäntaso, ettei kummankaan elämäntaso merkittävästi muuttuisi, jos eroaisimme. Jos toinen eläisi toisen kustannuksella niin tottakai siitä olisi tuollaiset seuraukset.
Miksi materia on niin tärkeää? Onko niin huono itsetunto, että sitä pitää pönkittää ulkoisilla merkeillä, jatkossa vaikka sitten velaksi vai?
Opetan omat tyttäreni itsenäisiksi ja pärjäämään omilla jaloillaan. En tosin heille kyllä opeta tuollaista typerää kerskakulutustakaan.
Puhutko minusta?
Jos, niin olen onnellisempi kuin koskaan. Eikä tarvitse istua jossain hienostoravintolassa tylsien ihmisten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Mulla olis ollut toi tilanne vielä n. 7 vuotta sitten, jos ero olis tullut. Valmistuin kuitenkin reilu 6 vuotta sitten yliopistosta ja nyt palkka ollut viime aikoina n. 9500 €/kk. Jos tulee ero puolisosta, ei elintasoon tule kovin paljon muutosta.
Kerro hyvä ihminen missä tienaa tuollaisia summia, oletko lääkäri vai lakimies, muuta ei tule mieleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla olis ollut toi tilanne vielä n. 7 vuotta sitten, jos ero olis tullut. Valmistuin kuitenkin reilu 6 vuotta sitten yliopistosta ja nyt palkka ollut viime aikoina n. 9500 €/kk. Jos tulee ero puolisosta, ei elintasoon tule kovin paljon muutosta.
Kerro hyvä ihminen missä tienaa tuollaisia summia, oletko lääkäri vai lakimies, muuta ei tule mieleen.
Olen lääkäri.
Saavat kuitenkin suht hyvää palkkaa eron jälkeenkin. Ilmeisesti erosta ei mitään?
Sopeutuminen keskiluokkaan voi kestää joistakin vuosia. Mutta miksi lapset siirtyivät "köyhälle"?
Moni varmasti ei edes kaipaa sitä elintasoa, rahalla ei saa rakkautta.
Varmasti muuton myötä paljon designia mukana keventämässä muutosta.
Miksi lapset muuttivat pois kotoa, jos vaikeaa olla keskiluokkainen?
Itse olen eronnut pörssiyrityksen toimitusjohtajasta. Olen itse myös hyväpalkkainen ja eron jälkeen rahaa meni vähemmän arjen pyörittämiseen. Itselleni se oli taloudellisesti hyvä päätös, mutta inhosin myös edustustapahtumia. Stressitaso laski ja teen nykyisin juuri niitä asioita, joista pidän. Johtajat ja muut yli 150 teur vuodessa ansaitsevat ovat pääsääntöisesti hyvin epämiellyttäviä ja vaativia ihmisiä myös perheelleen. Suurin osa on empatiakyvyttömiä, joten oikeaa rakkautta ei kannata näistä etsiä.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen eronnut pörssiyrityksen toimitusjohtajasta. Olen itse myös hyväpalkkainen ja eron jälkeen rahaa meni vähemmän arjen pyörittämiseen. Itselleni se oli taloudellisesti hyvä päätös, mutta inhosin myös edustustapahtumia. Stressitaso laski ja teen nykyisin juuri niitä asioita, joista pidän. Johtajat ja muut yli 150 teur vuodessa ansaitsevat ovat pääsääntöisesti hyvin epämiellyttäviä ja vaativia ihmisiä myös perheelleen. Suurin osa on empatiakyvyttömiä, joten oikeaa rakkautta ei kannata näistä etsiä.
Ihan eri kokemus tuosta asiasta, vaikken ole ollut naimisissa kuin yhden kanssa. Mun mieheni on minua kohtaan todella ihana ja samaten hänen paras ystävänsä vaimoaan kohtaan. Sanotaanko vaikka niin, että kotona he eivät ole pomoja tai ehkä minun mieheni vähän enemmän.
Harvinaista, että korkeakoulutetulla naisella on noin pieni palkka. Minun tuntemissani tapauksissa vaimolla on lähes yhtä korkea palkka kuin miehellään minua itseäni lukuunottamatta. Teen vain osapäiväistä viikkoa, joten voisin nostaa tulotasoani tarvittaessa lisäämällä tunteja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on puolisoiden "erittäin hyvä palkka"?
Osalla käsittääkseni noin 8000-10 000 €/kk. Osalla jopa yli 200 000 €:n vuositulot.
Jännä että tunnet useamman noin poikkeuksellisen parin, missä toinen on huomattavan hyvätuloinen ja toinen melko pienituloinen. Oikeassa elämässä kun lähes aina puolisot ovat samaa sosiaaliluokkaa, ja vaikka vaimon tuloja lasten saanti hieman laskee, niin yleensä ollaan kuitenkin samassa suuruusluokassa. Siis lääkäri nai DI:n ja opettaja upseerin. Ja lähihoitaja raksamiehen.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen eronnut pörssiyrityksen toimitusjohtajasta. Olen itse myös hyväpalkkainen ja eron jälkeen rahaa meni vähemmän arjen pyörittämiseen. Itselleni se oli taloudellisesti hyvä päätös, mutta inhosin myös edustustapahtumia. Stressitaso laski ja teen nykyisin juuri niitä asioita, joista pidän. Johtajat ja muut yli 150 teur vuodessa ansaitsevat ovat pääsääntöisesti hyvin epämiellyttäviä ja vaativia ihmisiä myös perheelleen. Suurin osa on empatiakyvyttömiä, joten oikeaa rakkautta ei kannata näistä etsiä.
Olipa sinulla rankkaa mutta onneksi pääsit tuosta inhottavasta miehestä eroon. Jaxuhalit sulle.
Okei, ja?