Heh:-) Miten voikaan vahingonilo pelastaa päivän :-)
Minulla on kaksi lasta. Kuopukseni on kaveri yhden tytön kanssa, jonka äiti on erityisopettaja.
Esikoiseni oli kerran paikalla myös ja oli heilutellut jotain risua niin, että oli raapaissut naarmun tämän kuopukseni kaverin naamaan. Äiti sitten soitti minulle tiukan puhelun ja kyseli kaikkea tästä esikoisestani. Pahoittelin ja pyysin anteeksi ja selittelin ja kerroin, että kyllä esikoinen oli saanut tuta, että meni sellaista tekemään.
Tämä asia on jäänyt minua vaivaamaan, vaikka tiedän tapauksen olleen ihan vahinko ja että sellaisia sattuu. Mutta inhottavaa, että erityisopettaja soittaa perään ja kyselee, sattuuko tällaisia vahinkoja useinkin.
Äsken kuopukseni hupusta löytyi kilokaupalla hiekkaa ja lapsi sanoi, että se on varmaan tämän kaverini pikkusiskon syytä. Tämä pikkusisko on tosi, tosi kova kiusaamaan. Heh, eipä erityisopettaja saa omaa(kaan) lastaan aina kuriin :-).
Kommentit (2)
Mutta kyllä minulle on kerran eräs naapuri sanonut, että "MINÄ kyllä osaan lapset kasvattaa, MINÄ sentään hoidan ammatikseni lapsia".
Ja ei, tämä nainen ei ollut ainakaan päiväkodin työntekijä, en vieläkään tiedä mitä tuo tarkoitti. Heidän mussukansa oli ainakin päiväkodissa kova lyömään ja potkimaan muita, ja vika ei tienkään ollut pikku mussukassa...
ajattelet olevan sillä, onko lapsen äiti erityisope vai ei. Oletko jotenkin alemmuudentuntoinen vai mikä mättää?