Lue keskustelun säännöt.
Ajopelosta eroon - muita ajokammoisia? Oletteko päässeet ajokammosta eroo?
04.01.2021 |
Sain ajokortin vähän yli kuusi vuotta sitten. Ajoin ensimmäisinä viikkoina jonkin verran, mutta jännitin jo silloin ajamista. Sitten tapahtui pieni, ikävä tapahtuma, joka ei vakuutuksen mukaan ollut mun vika, mutta silti se vain vahvisti mun jännitystä ja pelkoa. En ole uskaltanut ajaa oikein muuten kuin autokoulun viimeisissä vaiheissa ja sekin tuntui kauhealta. Olen useasti miettinyt, että täytyisi yrittää päästä tästä pelosta eroon, mutta se ajamaan lähteminem tai edes auton rattiin istuminen tuntuu tosi vaikealta. Pääsin inssin ja teorian ekalla läpi ja eräs ajo-ope sanoi, että osaan ajaa kyllä, mutta mun pitäisi vaan päästä epävarmuudesta ja kehon jännittämisestä eroon.
Oletteko päässeet eroon ajopelosta? Miten lähditte työstämään sitä?
Kommentit (13)
Ajamalla. Minut pakotettiin siihen kun tuli ero, ei ollut vaihtoehtoa. Reippaasti vaan liikkeelle, kyllä sitä jännitykset karisee ajamalla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan aluksi ota pari ajotuntia autokoulussa, niin saat taas vähän tuntumaa ajamiseen. Sen jälkeen vaan lähdet ajamaan kilometri kerrallaan.
Jos alla on uudehko auto, niin ne kaikki alkaa olla jo mukavia ajettavia kaikkine apuvälineineen.
Ajamalla. Ei oikein muuta keinoa ole. Aloita vaikka tyhjältä parkkikselta tai metsätieltä.
Pari kaljaa pohjille rentouttamaan.
Vierailija kirjoitti:
Paras kuule kun pysyt pois liikenteestä. Tapat vielä jonkun sivullisen, esim. jonkun lapsen
Jätä ajaminen niille ketä se ei pelota
Kiitos, tämä helpottikin oloani.... No, en ole ajanut pariin vuoteen ollenkaan ja aiemminkin vain muutaman kerran vuodessa autokoulussa, joten ei hätää. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelkäät takaa-ajamista? Harrison Ford pelkäsi myös peräpään ajamista elokuvassa Takaa-ajettu.
Aloita sillä että lähdet sunnuntaina tosi aikaisin aamulla ajamaan niin ei ole liikennettä. Näin olen itse uskaltautunut motarille ja keskustaankin jossa en ollut inssin jälkeen ajanut. Ja sitten vain ajat ja ajat. Ei se pelko lähde kuin säännöllisellä ajamisella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paras kuule kun pysyt pois liikenteestä. Tapat vielä jonkun sivullisen, esim. jonkun lapsen
Jätä ajaminen niille ketä se ei pelota
Kiitos, tämä helpottikin oloani.... No, en ole ajanut pariin vuoteen ollenkaan ja aiemminkin vain muutaman kerran vuodessa autokoulussa, joten ei hätää. ap
Tuommoset kommentit nyt kannataa jättää omaan arvoonsa. Tosiasiassa arka kuski on pienempi riski kuin taitonsa yliarvioiva. Kuumakallet voi ärsyyntyä liikenteessä, mutta älä siitä välitä. Ja kuten muutkin sanoneet, rattiin vaan. Alkuun ajelet mahdollisuuksien mukaan vaan syrjäkylillä jossa vaan vähän liikennettä, pikkuhiljaa sitten kun itseluottamus kasvaa, siirryt vilkkaamman liikenteen sekaan ja maanteille.
Ajamalla se pelko lähtee. Ei siihen valitettavasti muu auta. En itsekään pidä ajamisesta ja valitettavasti ei vuosiin ole ollut pakko, niin en ole ajanut. Ajele ensin hiljaisempina aikoina ja hiljaisemmilla alueilla. Pitkänmatkan ajo on usein helpompaa kuin kaupungissa sekoilu. Mene vaikka käymään jossain vähän kauempana asuvan sukulaisen luona, kun olet hetken harjoitellut ajoa parkkipaikoilla ja vastaavilla.
Ihmiset jotka nauttivat autolla ajosta harvemmin ymmärtävät meitä, joista se ei ole mukavaa tai joita se pelottaa.
Tuolle joka epäili, että tapetaan joku, niin vakavat on ette uudet sattuu niille, jotka yliarvioi omaa ajokykyään. Siksi usein nuoret miehet on onnettumuustilastojen kärjessä. Me joita pelottaa, ollaan tarkkaavaisia ja ajetaan liian hiljaa. Ei varmasti mukavaa kanssa autoilijoille tai liikenteen sujuvuudelle, mutta harvemmin kuolemaksi. Toki poikkeuksia löytyy molempiin suuntiin, mutta tilastot ja tutkimukset kertovat näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vain ajamalla pääset pelostasi eroon. Aloita ensin rauhallisilla reiteillä sellaiseen aikaan, jolloin ei ole juuri muuta liikennettä. Kun varmuutesi kasvaa, niin laajennat pikkuhiljaa reittejä. Varmuus ajamiseen tulee vain kokemuksen myötä. Itse oli myös alkuvuosina kovin arka kuski, enkä olisi ikimaailmassa uskaltautunut ajamaan isoihin kaupunkeihin. Nykyään ajan rutiininomaisesti pääkaupuniseudulla, mutta edelleenkin välttelen aivan Helsingin ydinkeskustaa. Rauhallisemmilla teillä ajelusta olen alkanut jopa nauttimaan, kun tuntee olevansa vapaa ja hallitsevansa omaa elämäänsä paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paras kuule kun pysyt pois liikenteestä. Tapat vielä jonkun sivullisen, esim. jonkun lapsen
Jätä ajaminen niille ketä se ei pelota
Kiitos, tämä helpottikin oloani.... No, en ole ajanut pariin vuoteen ollenkaan ja aiemminkin vain muutaman kerran vuodessa autokoulussa, joten ei hätää. ap
Harjoittele hiljaisilla sivuteillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse pelkäsin ajamista autokoulussa (opettaja oli ihan asiallinen, mutta sellainen kylmähkö ja fyysisesti näytti poliisilta tai palomieheltä). Ihme kyllä, sain ajokortin toisessa inssissä. Olin ajamatta noin puoli vuotta sen jälkeenkin, kun perheessä ei ollut autoa, ja tunsin itseni alkuun aika araksi.
Sitten kun saatiin auto, niin ajelin sillä öisin. Kun ei ollut muuta liikennettä juurikaan, niin saattoi keskittyä vain siihen vaihteiden vaihtamiseen, nopeuden säätelyyn ja kaistalla pysymiseen. Ei tarvinnut miettiä, miten vaihtaa kaistaa autojonoon tai mihin väliin liittyä moottoritiellä. Siitä sitten pikku hiljaa vaativampiin liikennetilanteisiin ja nyt viitisen vuotta myöhemmin olen ajanut korttiin lisäksi kirjaimet CE.
Tsemppiä, selviät kyllä! Aloittaa tutuista liikenneympäristöistä ja hiljaisesta liikenteestä, niin pikku hiljaa itseluottamus kasvaa.
Paras kuule kun pysyt pois liikenteestä. Tapat vielä jonkun sivullisen, esim. jonkun lapsen
Jätä ajaminen niille ketä se ei pelota