Lue keskustelun säännöt.
Mistä johtuu, että älykkäälläkin ihmisellä voi olla surkea nimi- ja päivämäärämuisti?
04.01.2021 |
Mun mies muistaa oman synttärinsä, mitään muita ei ilman muistutuksia, jotka hänellä on puhelimessa. Sanoi ettei omaansakan muistaisi, jos se ei olisi niin helppo päivämäärä. Mutta tyhmä hän ei ole, tekee aika vaativaa työtä, on ollut hyvä koulussa, yleistieto muuten on hyvä, erityisesti historiasta sekä maantiedosta hän muistaa äärettömän paljon ja on kiinnostunut.
Mulla taas sitten on päinvastoin, muistan miehen sukulaisten synttärit kun olen kerran ne kuullut ja ihmisten nimet jää heti mieleen. Mutta koulussa olin surkea näissä aineissa, missä piti muistaa paljon, matikassa kuitenkin hyvä.
Kommentit (10)
Aivoissa on eri osa-alueita, yhteyksiä ja välittäjäaineita joiden toiminta määrittää sen minkä asioiden tiimoilta on aktiivista toimintaa ja minkä ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän älykkäätkin ihmiset voivat aikanaan dementoitua eli äly ja muisti eivät todellakaan ole sama asia.
Sellaiset ihmiset ovat ahdistavia, jotka muistavat joka ikisen kissanristiäispäivän.
Vaativassa työssä olevat eivät useinkaan muista kaikenlaisia pikkuasioita. Kun työ kuormittaa aivoja paljon, ei kapasiteettia riitä ihan kaiken sälä muisteluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se, että muistan itse päivämäärät, mitään haittaa aiheuta. En onnittele kuin omia lapsia.
Mutta mies siis muistaa asioita paljon, mutta nimet menee sekaisin jatkuvasti ja hän saattaa kysyä vaikka että minä päivämääränä se pääsiäinen yleensä on. Historia kuitenkin kymppi koulussa ja kyllä hän edelleen muistaa asioita. Mutta hän ei välttämättä muista yhteisen uuden tutun sukunimeä vaikka on kuullut montakin kertaa, tai sekoittaa sen johonkin toiseen. Joskus tullut ihan kiusallisiakin tilanteita, kun hän sanoo minulle väärän nimen.
Hyvä muisti ei tarkoita älykkyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä ihminen muistaa niitä asioita, joita pitää tärkeänä muistaa.
Kaikille merkkipäivät eivät ole kiinnostavia. Itse en esimerkiksi muista anoppini syntymäpäivää, vaikka olen tuntenut jo parikymmentä vuotta. Oman isäni syntymäpäivän aloin muistamaan vasta kolmikymppisenä. Äitini syntymäpäivän muistan koska sattuu olemaan kiva numerosarja, toisen sisaruksen omaa päivääni lähellä ja toisen muu juhlapäivä, ilman noita muistisääntöjä en välttämättä muistaisi niitäkään. Hääpäivästäni en ole aivan varma, oli joko 3. tai 4.7. Toisaalta muistan esim. yhden isovanhempani syntymä- ja kuolinpäivän, vaikka niillä tiedoilla en tee ns. mitään.
Se on kiinnostuskysymys.